Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
”Laatupuun ” kasvatus tiheyttä lisäämällä voi onnistua jossain kuivilla kankailla männyllä. Mutta laadusta ei makseta yleensä mitään lisää vaikka se kasvatustapa pidentää kiertoaikaa. Muutenhan kannattaa nykyään kasvattaa ainakin viljelykohteita tavallista harvemmalla taimitiheydellä kustannussäästön ja järeytymisen nopeuttamisen vuoksi.
Eh;n ajan venyttäminen jotta koneellinen korjuu tuottaisi paremmin on sekin huono keino metsän hyvän jatkokehityksen kannalta. Kompromissiahan siinä ajankohdassa haetaan korjuukulujen, kantorahatulojen ja jäävän puuston laadun välillä. Keskikokoinen korjuukoneketju on yleensä paras eh-metsään , jos on vain saatavilla. Enemmän tulisi kiinnittää huomiota kantorahatulojen porrastamiseen leimikon laadun mukaan. Kokonaan hoitamattomat joutaakin jäädä pienelle tai nollatuloille.
Onko ketään kemistiä palstalla ? Kun tuo eri kaasujen käyttäytyminen ilmakehässä ja sen molemmin puolin on vähän hakusessa . Metaani saattaa olla ilmaa kevyempänä kaasuna parempi haihtumaan kuin hiilidioksidi ilimakehästä mutta miten on ? Menneneekö sittenkään niin että haihtuu ylemmäs heti ? Sekin voi kait ”muuttua” CO2:ksi jossain tapauksessa ja -vaiheessa.
Maaperässä on paljon hiiltä joka ei ole välttämättä laskuissa mukana, se on melko varma asia. Turvemailla varsinkin maaperään painuu hiiltä juurikarikkeeesta eikä sen määrä ole helposti laskettavissakaan.
Ponssen harvennusvideossa tehtiin ku-luont. uudistamiseen tähtäävä suosjuspuuhakkuun 1. väljennyshakkuu. Ehkä kannatti tai ehkä ei. Kuusta oli paikoin jo alikasvoksena joten saattaa kannattaakin koettaa saada sitä lisää.
Sudet voi jolkotella helposti muutamia satoja km:jä ruoan perässä uudelle reviirille. Semmonen käsitys minulla on. Ei ne jalattomia ole kuten ei ole hirvetkään.
”Oikeaoppiset” laikkumättäät tehdään n. 10 cm korkeiksi eikä tietenkään istutusta tehdä monttuihin. Taimet saa kasvuedun paremman mikroilmaston takia ja heinittymistä vastaan nopeamman kasvuun lähdön mättäällä eikä taimi kuivu, kun potin juuret yltää ohuen mättään läpi perusmaahan.
Joskus leimikon mallileimaus kuuluu asiaan , siitä olen samaa mieltä. Runkohinnoittelu ainakin teoriassa vähentää pystykauppatavan heikkouksia puutavaralajien korjuun hinnoittelun johdosta.
Niin ja kuusen keskimääräinen kasvu/ha (ja/tai kok.kasvu) paranee etelässä vaikka on ollut kuivaakin koska jalostetun alkuperän taimikot alkaa tulla 02-kehitysluokkaan enenevissä määrin.
<iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
<div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div><iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
<div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>Niin mutta entäs ne alv:t ? ”Hankintalisä” on käytännössä tj- korvausta norm. hinnan lisäksi.
<iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
<div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>Siten on vielä yksi ryhmä <.” jätkän jäljet nähty näljängällä.”<iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
<div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>Seppäsen videolla männikköpyöräke pientä puustoa mutta pakko tehdä eh koska latvukset jo liiankin suppeita. Th olisi tullut tehdä harvempaan asentoon mutta tuo korjuu on 2. paras ve. kun ei muuta enää voi tehdä. 1-2 kuitukalikan puita , ihan hyvä metsä tahdä ja oksat lähtee puista helposti karsiessa.
<iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
<div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>Joidenkin mielestä ei pitäisi kuulua tilastoissa suojelupinta-aloihin mutta ehdottomasti kyllä on juuri sitä.
Ai kuuluuko vai ei tilastoissa suojelupinta-aloihin ?
Monet eläimet mm. jotkin pikkulinnut osaavat esim. kuljettaa jälkeläistensä (ja omansa) ulostukset muualle pesän lähistöltä. Säästöpuuryhmiä/riistatiheikköjä voi perustaa useita pieniä eri pakkoihin, niin toimii ”osuuskauppaväki”, sano.
<iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
<div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div><iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
<div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>