Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Pitäkäähän meteliä ja vhp-kanta aisoissa siellä etelässä. Tällä pohjosempana on jo tarpeeksi metsäkauriissa ja hirvissä. Pari ra-ko viljelystä on mennyt hirvien suihin ja muutamaa kuusen taimikkoa on kurittaneet metsäkauriit. Ne vielä kestää vaan ei vhp:n tuloa ja saksanhirvikin on vieraslajina hankala tapaus.
<iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
<div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div><iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
<div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>Kun CO2 on kasvulle välttämätön kaasu,niin miten siitä on tullut nyt niin iso ongelma ja miksi sen ratkaisu olisi yhden alueen CO2-päästöjen vähentäminen vieläpä niin pienen maan kuin Suomi on ?
Kasvit osaa sopeutua , kun Co2:n määrä lisääntyy, kasvattaa kasvit suuremman lehvästön. Siksi esim. kasvihuoneisiin lisätään CO2.a jotta kasvu paranisi ja sehän paranee selvästi. Sama tapahtuu muuallakin luonnossa.
<iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
<div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>Muualla saadaan hoitaa metsiä harventamalla koska ne on lehtipuumetsiä. Silti olevinaan suojeltuihin kuuluvia. Komppaan Gla:ta tuosta mustan valkaisu – mielipiteestä.
<iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
<div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>Paljon vai vähän pääsee 1000 ha metsäpalossa päästöjä ilmaan?
Ihan höpöä , että tuommosen leimikon sahatukin määrä kutistuisi muutamassa vuodessa liki olemattomiin, jos puut korjataan ja sahataan eikä polteta hukkaan.
<iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
<div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>Hampaita varmaan naurattaa muualla Euroopassa , kun Suomessa suojeltuihin metsämaihin luetaan vain oikeasti kokonaan suojellut metsät ja muualla siihen käy mh:llisin toimenpitein hoidetut metsätkin.
<iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
<div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>Jotain 30-40 v sitten harvennettu (rehevä)metsä vaikuttaa jo yleensä ” luonnonmetsältä” eli kirveenkoskemattomalta luonnon kasvillisuuden valtaamalta metsältä. Olisko kyse katsojan silmissä tuon määritelmän sisään jäävät metsät niitä luonnonmetsiä.
Sitä arvelikin, että runkohinnoittelu on nihkeää ostopuolella muuallakin eikä tarjouksia mielellään tehdä, kun on vaikeampaa. Hintatasohaarukka olisi mielenkiintoista tietää , jos joku on tehnyt ko kaupan , ei tässä mitään tarkkoja tarjouksia olla vaillakaan.
Ei ole antaa esimerkkiä kellään mikä on lähtöhinta josta runkohinnoittelu lähtee liikkeelle ? Ja mikä on korotus tai lasku/ pykälä.
Muutenhan tuo kaikki jää ilmaan hinnan suhteen. MG:n ostomies oli skeptinen eikä suositellut ko hinnoittelumenetelmää viimeksi kun tehtiin kauppoja. Ehkä se uutena on vähän hankala kaikille.
Akkuautoiluun tarvitaan paljon metalleja joiden louhiminen ei riitä kuin alkuun. Suunnitelmissa oleva v:een -35 mennessä akkuautoistuminen tyssää jo litium pulaan johon tarvittaisiin kaikkiaan 230 vuoden luohitut litiumit. Litiumin louhinta pitäisi 60 x:staa EU:n tavoitteeseen pääsemiseksi lopettaa polttomoottoriautojen valmistus. Kobolttia tarvittaisiin akkuihin 15 x enemmän kun nyt olisi mahdollista louhia. (SK).
Uusia akkukehitelmiä siis tarvittaan ja puuperäistä materiaalia mutta se ei yksin riitä korvaajaksi. Kierrätys ei ratkaise sekään ongelmia, kun ne autot ja akut pitäisi ensin pystyä valmistamaan joita kierrätetään.
Mehtäukko. sopivat mitta-ja laatuvaatimukset riippuu kokonaan leimikosta, miten paljon on esim. pikkutukkia mahdollista saada. Tukin tienvarsikauppa tuo arvolisää, jos tukit on harvennusmetsästä hakattu/hakkuutettu vieraalla sopivilla mitoilla. Jotkut firmat ostaa esim. lyhyttä tyvitukkia toiset ei.