Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Kun yhtiöt ei maksa hankintapuusta merkittävästi enemmän kuin pystypuun hinta + korjuukulut, niin ylimääräinen tienaaminen ei onnistu muuten kuin harvennustukin kaupassa ja puutavaralajien määrää /tukin mittoja lisäämällä .
Kukaan ei usko alv:lla tienaamiseen ennen kuin rautalangasta väännettynä esittää sen kertoja numeroina näytöllä.(Jos numerot on vaikeita käsitellä , voi vaikka pyytää jotain laskutaitoista naapuria avuksi selventämään ”ikuisuuskysymystä” ymmärrettävään muotoon muille palstalaisille.)
Aurinkovoimalat ja vety on tulevaisuuden energialähteitä. Tuulimyllyt on liian kalliin sähön tuottajia ja haittaa luontoa. Siirtymävaiheessa bioöljyt yms. mukana jotta toiminta ei pysähdy.
Metsät kasvaa entistä paljon nopeammin kuin vielä joskus 30-40 vuotta sitten. Mätästykset ja jalostetun alkuperän taimet ehkä suurimpana syynä kasvun muuttumiseen. Harvennuksia pitää tehdä entistä lyhyemmän kasvuajan välein. Kuusen taimillakin rk-ikä on nykyään n. 5 v, kun se oli 90-luvun alussakin vielä 9-11 v.
Ensiharvennuksen kapeammat ajourat ei haittaa 2. harvennuksen aikaan mitään. Silloin puita jätetään sen verran harvaan, että urat voi jo vetää miten parhaiten onnistuu ja saa olla n. 5 m leveyttäkin. Eh:ssa on toista ; liian leveät ajourat syö kokonaiskasvua (varsinkin tukin saantoa) ja tuottoa .
Ostaja on yleensä se asiantuntija jonka vastuulle kuuluu ostaa vain korjuukelpoisia leimikoita. Jos joku ostaa sopimattomia leimikoita niin oikea valitusosoite on oma firma ja se leimikoiden ostaja, ei mo tai metsäsuunnitelman laatija. Jos leimikot tehdään pöydän ääressä vain metsään.fin tiedoista , niin vika on silloin siinä tavassa luottaa ns. metsävaratietoon liiaksi.
Karut kankaathan ne niitä puupeltoja yleensä on, kun muut puut ei kasva kuin mänty. Täälläpäin onnistuu luont.uudistaminen männylle melko rehevälläkin maalla juuri sopivan maalajin takia. Suollekin on joskus aikoinaan istutettu mäntyä, kun silloin se oli muotia.
Varttuneet männyt ei kasva harvassa varsinkaan enää hyvin . Ha-kasvu jää paljon varhaiskeski-ikäisen metsän kasvusta.
Sitä sopii miettiä. Miten nopeasti mäntyjen juuristo valtaa koko alueen 1000 kpl/ha tiheydessä? Puiden keskimääräinen väli olisi n. 3,1 m.
30 euroa olisi sopiva hinta jolloin 30 v:n aikana kertynyt inflaatiokorjaus tulisi mukaan kantohintaan.
Alv:lla tienaaminen jäänee ikuiseksi arvoitukseksi Joovainilla. Muilla se probleema on jo ratkennut aikoja sitten.
Suurin osa päästöistä (n. 75 %) tulee muualta kuin LULUCF:sta. Viheriäiden päähänpinttymä on, että kaikki hiilen lisä sidonta tulisi tulla metsän puolelta. Ja tropit on vielä väärät heillä sen suhteenkin miten ”metsän päästöjä” saadaan vähennettyä.
Valo lisääntyy myös alaoksistossa , jos taimikko harvennetaan 1000 kpl/ha tiheyteen. Kynnyskysymys on oksan paksuus, pysyykö tukilla max. oksan rajan alapuolella. Varsinkin kuivat oksat alentaa tukin arvoa mutta se ei näy kantohinnassa, jos pyssyy paksuus max.rajan alla.
Juurihan itse yleistit mehtäukko, omassa kommentissasi.
Keski-Suomesta ei löytynyt yhtään onnistunutta ensiharvennusta. Siellä on isot koneet ja tekemisen meininki; kaikki nurin jotta tienataan.
Asiaan liittyvää : Kun männyn taimikko harvennetaan 1000 kpl/ha tiheyteen n. 5 m pituusvaiheessa, niin puiden latvusraja kasvaa jatkossa 10 %-yksikköä suhteessa normitiheydessä (1600-2000 kpl/ha) kasvatettaviin mäntyihin. Miten paljon muuttuu kokonaiskasvu/ha vai muuttuuko yhtään ? Miten järeytyminen muuttuu ? Onkos kellä tietoo ? AJ ?