Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Harvennukset pitää tehdäkin metsän tarpeen eikä konekuskien ehdoilla. Omilla ja muiden mo:en mailla se kone toimii. Ja hyvin toimii.
Melkein varmana tietona minäkin osaan kertoa monia asioita. Yksi niistä ei ole hyvä hakkuujälki ja sen merkittävyys ensiharvennuksissa.
Myös kombikoneet on kehittyneet paljon vuosikymmenten mittaan.
Lyhyen ajan muutostahan tässä tarvittaankin nyt alkuun eikä pitkän ajan.
Miten olisi lisäksi väliaikainen verohelpotus eh-puulle harvennusrästien purkamiseksi . Sitä käytettiin jokin aika siten puun saamiseksi liikkeeelle. Tai entistä parempi kantohinta olisi vielä parempi vaihtoehto. Samaan syssyyn voisi tehdä metsälakiin muutoksen isojen alojen leimikoilla min. uudistusläpimitan käyttöön ottamiseksi jälleen. Ja eh:lla min. PPA käyttöön.
Sopimus on tosiaaan alunperinkin epäonnistunut, kun EU:n parhaasta päästä oleva mh:kaan ei riitä kompensoimaan juuri mitään. Juuri omat ”neuvottelijat” kai niitä on olleet sorvaamassa ja päätöksiä kirittämässä ; Modigi, Pietikäinen ja Niinistön Ville.
Onnistuneimmat ensiharvennukset tehtänee niihin erikoistuneilla koneilla ja -”miehistöillä”. Esim. eräs porukka omistaa yhdessä 9 tn:n combimetsäkoneen jolla hakataan ja ajetaan puut. Jälki on hyvä, varsinkin kun tekevät enimmäkseen omiin metsiinsä sillä harvennushakkuut. Säästöä tulee siirtoajoissa ja eh:ssa jäävän puuston paremmassa tuotossa jatkossa.
Manuhakkuu lienee jo niin harvinaista, että kokemus ensiharvennusten tekemiseen kyykkymotolla on jo pääosin ruosteessa .
Männiköiden kasvun söivät kuivat kesät eli kuivuus, ylitiheys (harventamattomuus, th:en tekemättömyys), metsien ikääntyminen, suuret käpysadot, ensiharvennusten pilaaaminen liian harvoiksi ja kasvun laskentatavan muutos . Jk ja hirvet pienissä määrin vaikutus varmaan samaan suuntaan .
Onko hiilinielun mittaamisessa kaikki osapalikat mukana ? Mm. avohakkuun jälkeen kasvillisuuden ja vesakon rehevöityminen sitoo hiiltä paljon. Jos tehdään th jossain vaiheessa vasta sitten se hiili alkaa kertyä kasvatuspuustoon ja hiilitase paranee sitä kautta metsän kasvun parantuessa.
Taimikonhoitojen ja harvennusten tekeminen ajoissa lisää hiilinieluja. Samoin varovainen harvennus usein tehtynä ja metsän lannoitus. METSIEN museointi on huono keino niiden itseharvenemisen ja tuhoherkkyyden lisääntymisen takia.
Oikeassa yrittäjä tuossa. Monia muitakin yrittäjiä on joilla on vastaavanlaisia kevyempiä koneketjuja ensiharvennusmetsiin.
Vaatisi isojen yhtiöiden mukaantulon ja eh-leimikoiden ketjuttamisen, ehkä yhteismyyntejäkin. Metsäteollisuudella on asiassa paljon sanomista konevaatimuksissaan ja taksoituksen suhteen. Mutta niillä on oma etukin kyseessä nyt, kun uhkana on metsien kasvun heikentymisen takia mahdolliset sanktiot ja niiden vaikutus puiden korjuun määriin . Ja niiden estämiseksi tarvittaan keinoja ja konsteja.
Metsän kasvun lisäämiseksi useammat ja varovaisemmat hakkuut onnistuu vain eh-puun hinnan nostamisella , korjuukustannusten korvaamisella ja sopivien koneketjujen toiminnan turvaamisella. Lainsäädäntöapuna uudet min. PPA rajat käyttöön.
Ol3 käy niin harvakseltaan, että varmasti riittää sen pyörittämiseen Talvivaaran uraanikin.
Peltikamiinoita tarvitaan Ukarainassa, kun naapuri on särkenyt kohta kaiken sieltä. Ei kannata olla vahingoniloinen . Ei ole hyviä kamiinoita aina saatavilla, toivottavasti ei itsellä tule niille tarvetta.
Muut sen alueen mo:t voikin sitten paremmin keskittyä männiköiden ja koivikoidenkin kasvatukseen, kun jossain lähistöllä on hyvä apevitelikkö katettu hirvieläimille haapavesakkoihin. Hyvä se on ajatella naapureiden etuakin tuolla tavalla , ei siinä mitään.