Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Metsäniityt ja rantaluhdathan ne eniten suojelua tarvitsisi. Ne kasvaa tai ovat jo kasvaneet umpeen. Yleinen vanhojen metsien suojelun lisääminen ei niiden uhanalisia lajeja pelasta .
Parin viimm. vuoden ongelmia nuo tarkastuksen ensiharvennusten epäonnistumiset pääosin onkin. Jotain 3 v. siten oltiin eri tilanteeessa vielä kokonaisuudessa.
Lakirajoissa pysymisessä ei ole paljon kehumista, kun se on se matalin taso joka vielä menettelee jotenkuten. Vähän sama kuin kehuisi saanensa 5- :sen kokeesta jossa arvosteluasteikko on 4 – 10.
Tuskin ihan jokapaikassa moto teki raivauksen ja isäntä loput. E-puubuumi oli n. 20 v. sitten, se on totta. Välillä oli sitten vaisumpaa ennen nykyistä e-puun uutta tulemista yhdeksi puutavaralajiksi, ja tuli uusi metsälakikin joka mahdollistaa nykyisen lakirajoille hakkuun liiankin helposti.
Ennen eh:a tehty taimikon harvennus esim. 1000 kpl/ha tiheyteen männikössä olisi joskus tarpeen koska suurimmat puut ehtii vallata liikaa alaa ja evästä parempilaatuisilta. Toisaalta juuri ja juuri min. tukin laadun täyttävä puita niistä susipuista tulee nopeammin kuin pienemmistä puista.
Harvennus siis jo aiemmin hoidettuun taimikkoon n. 5- 8 m pituisena ja puut jää metsään tai tyvet klapivärkiksi keräten ellei alueella ole e-puun tarvitsijoita jolloin voidaan tehdä myös e-puuharvennus siihen sopivalla koneella , kun manua ei löydy kuitenkaan siihen hommaan.
Radiossa haastatteli jotain naishenkilöä uudesta ns. luontokadon estosopimuksesta. Sen perustella sai käsityksen että 30 % maa-alueistakin suojeltaisiin pääosin ja samoin vielä lisäksi 30% talousmetistä osittain jk:lla ym. siirtymillä kevyempään käyttöön. Ei kai se niin voi mennä ? Aikasemmin oli puhetta 30 % kokonaispinta-alasta joka sitten jäisi norm. käytön ulkopuolelle johonkin v:een -35 mennessä.
Vielä siitä puuston harvuudesta tuoton parantajana ; tavallista harvempaan asentoon metsä pitäisi harventaa jo th-vaiheessa 5-8 m pitkänä (mä), jos olisi tarkoituksena aikastuttaa hakkuita ja sitä kautta lisätä aikaista tukkisaantoa.
Huonoja eh.-kohteita ei pidä ostaa kuitupuuharvennuksiin. Eikä hakata jos on ostettu ; niinhän se on kait joku kertonut, että koneet kääntyy pois paremmille kohteille, jos ennakkoraivaus on jäänyt tekemättä. Jos on tehty, niin vastuu metsän kunnosta harvennuksen jälkeen siirtyy pääosin tekijälle.
Kuusikoissa voimakaskin eh voi vielä ”pelastaa” jatkossa tulevan puuston kasvun ja tuoton, jos puut pysyy pystyssä. Männiköissä on tarkempaa rajoissa pysyminen.
Liian ison kertymän kokoaminen eh:lla vaikuttaa huonoon suuntaan, kun kantohinta on usein eh:lla heikko tai olematon eikä tukkia juuri tule ja puuston jatkokehitys kiertoajalla riippuu alkupään toimista eniten. Siksikin on tärkeää että asia saatasiin kuntoon.
Meillä suojellaan vanhat metsät, turvemaat ja tunturit. Ai niin, ne tunturit olikin jo suojeltu. Sitten ei jää jäljelle kuin… Pitää suojella kuulemma niin että tuntuu ja niinhän on tehtykin. Tuntuu mo;en ja valtionkin kukkarossa.
Se on ihan eri asia kasvatetaanko metsää taimesta asti vähän harvemmassa vai vasta eh:ssa vedetään lakirajoille tai alle . Jos taimesta asti saa kasvaa harvahkossa ,niin tulee vankkoja puita, jotka pysyy hyvin pystysssä, eh:ssa harveikon teko ei oikein onnistu tuulituhojen takia. ( Samaa mieltä kuin AJ edellä lisäksi.)
Yleisin syy liikaan harvuuteen oli ollut liian leveät ajourat ja niiden risteyskohdat. Uralta on helppo poimia puita kuin avohakkuulta ja koneet on leveitä osin pakosta hyvän kantavuuden saavuttamisen takia. Lakirajat on n. 8-10 m2/ha PPA:n kohdilla kasvupaikasta riippuen. Harvaa sen jäävän puuston pitää sen alittamiseen olla .