Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Laasasanahon mallit on norm. tiheydessä kasvavista metsistä ja siksi liian harvassa kasvatetut jk-puut ei sovellu siihen. Johan tuo edellä selitettiin.
Monilla turvemailla on lahopuuta vastaavaa puuta kovettuneena suon sisällä pintamaan alla.
Kasvatusmetsät lannoitettuna kasvaa yleensä paremmalla korolla tukkipuuta kuin 3,5 % . Mutta palstan myynti ennen lainakorkojen mahdollista suurempaa nousua voi olla parasta.
Vasta lannotetut tieten viimeksi myyntiin. Harvennuskoivulla on ollut viime aikoina tavallista huonoa parempi hinta. Jk-hakkuille vain, jos on sopivaa metsää siihen.
3-400 g /ha kun laitat niin piisaa. Muhia tai hiekkaa sekaan pulloon niin riittosuus paranee.
Kurki.
Jos lasketaan hiilinieluja ,niin samalla lasketaan myös mahdollisia hiililähteitä eli siis CO2-päästöjä.
Karummat turvemaat on kait olleetkin nieluja aina . Päästöjä tulee jos tulee rehevämmiltä soilta joita etelämmässä on enemmän kuin pohjoisessa. Karikkeen lisääntyvän määrän voisi olettaakin lisäävän CO2-päästöjä, kun siitä hajoaa osa ja vain osa painuu syvemmälle hiilivarastoksi. Niin on joskus opetettu eikä liene sitä syytä eppäillä ennen paremman tiedon julkasua.
<iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
<div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>Jos sähkön pörssihinta pysyy nykyisellä tasolla, se vaikuttaa niin, että monissa sähkölämmitteisissä taloissa ei pysty enää asumaan jahka edullinen sopimuskausi päättyy. Tai siirytään omavaraisen energian tuottamiseen .
Kun sähkön kulutus vähenee, niin se vähentää sähköyhtiöiden tuottoja tod.näk. enemmän kuin edullisemman sähkön myynti vähentäisi . Jotkut sähköyhtiöt on sen hoksanneetkin, kun myyvät edullista sähköä alueellaan.
1,5 sukupolven jalostetun alkuperän taimet lisää tilavuuskasvua 25-30 %, Mätästys vaikuttaa kasvuoloihin niin, että se vastaa 100 km eteläisempää aluetta. Hoidettu mä-taimikko lisää käyttöpuuta eh- vaiheessa 22 % hoitamattomaan verrattuna (MG:n sivuilta poimittua tutkimustietoa).
Siinä on hiilinielujuttuihin ja metsän kasvatukseen tutkittua asiaa ensi alkuun. Olisko tuo propagandaa ? No kokemuksen ja aiemmin opiskellun perusteella ei ole , ellei ole höynäytetty väärällä propagandalla jolloin oikea tieto ei mene enää läpi.
Varsinkin Männiköissä kasvun hiipumiseen vaikuttaa liikatiheys. Liki milj.ha rästiharvennuksia tekemättä siellä. Kun männiköiden keski-ikä alkaa olla yli 60v, niin lahopuuksi on mennyt siinä vaiheessa jo paljon runkoja. Käyttöpuun määrä vähenee silloin jatkuvasti suhteessa hoidettuihin metsiin.
<iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
<div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>