Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 2,121 - 2,130 (kaikkiaan 13,756)
  • Puuki

    Fiat Panda Cross  voitti ylivoimaisesti Tesla X – maasturin off-road vertailussa.    Panda maksaa n. 18,5 t£ ja  Tesla 68 t£ .    (L: youtube-video jota en linkitä tänne ).

    <iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
    <div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>

    Puuki

    Miten isoja tai pieniä  sähkölaskuja olette viime aikoina makselleet ?

    Itselläni oli viime kuussa vähän yli 300 € kokonaiskustannus. Halpahan se on joihinkin verrattuna vaikka ei ihan pienikään.   Siirrosta sähkön kwh-hinta on vähän yli 30 % , muu osa tulee perusmaksusta ja veroista.

    Miten se tuo piipun itseasennus suhtautuu vakuutuksen voimassa oloon ?  Monia muita härpäkkeitä ei voi teeseitse- mies asentaa ilman tarkastusta ainakaan.

    <iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
    <div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>

    Puuki

    Riskejä 2-vaiheisessa kasvatuksesssa on vähän enemmän mutta oikeilla kohteilla ja sopivalla korjuukelillä onnistuu hyvin.   Esim. pitkien ylispuumäntyjen poisto kuusikon päältä onnistu yleensä hyvin, kun männyt kaadetaan pääosin ajourille suvikelillä.    Yksi ku- latva katki ja toinen kuusi kaatui syysmyskyssä oli eräällä kohteella tappiosaldo ylispuun poiston jälkeen.

    <iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
    <div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>

    Puuki

    Kun keskijäryes nousee 50l:sta 150 -200 l:aan, niin korjuutaksa puolittuu harvennuksella.   Mutta ei näy juuri kantohinnassa johon sen ensin tulisi vaikuttaa.

    <iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
    <div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>

    Puuki

    Kyllä kemera on ihan hyvä systeemi vaikka suurin osa meneekin siitä firmojen kuluihin , jos ei itse tee th:ja.    Noi 1/2-osa taittaa mennä MK:n puolelle kokonaisrahoituksesta.  Mutta pieni kulu silti työllistämisen ja verokertymän parantamiseksi.    Paljon turhempia kuluja on seilaavien juottoloiden ja asuntovuokrafirmojen miljoonatuet.

    <iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
    <div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>

    Puuki

    Paljonko se promille sitten Tomperilla on , kun muilla se on prosentin kymmenesosa? 100 % = 1000 promillea.

    <iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
    <div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>

    Puuki

    Sahan jämäpalikoista koostettu lavallinen klapeja kustantaa alehinnalla 259 € kuutio rautakaupassa (norm. hinta 299).   On se ale alkanut puutavarassa sitten ehkä .  Tuotantoa voidaan vähentää sahoilla mutta energian hinta ei sen takia paljon laske.

    <iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
    <div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>

    Puuki

    Mistähän lähteestä semmosen ”aikasarjan” saa esille josta tuo edellinen kertoo ?

    Metsien kasvu on kuitenkin lisääntynyt melko paljon 30 vuodessa.  Puuston määrä lisinyt n. 500 milj. mottia.

    1950-luvun alussa metsää oli Suomessa  vähän yli 17 milj. ha, nykyään n. 22 milj. ha.  melkonen muutos , jos aiotaan palata v:n -52 tilanteeseen .

    <iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
    <div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>

    Puuki

    Energiapuun varmuusvarastot (pystyvarastot) on hajallaan mutta saavutettavissa koska puun kuljetusta on kehitettävä muutenkin.  Ja on jo niin tehtykin mm. rautatie- terminaaleja  perustamalla ja laajentamalla entisiä.

    Puusta saadaan polttoaineita ja lämpöä melko yksinkertaisella menetelmällä.  E-puu voisi nyt olla se energian lähde johon sitä arveltiin aikoinaan 70-luvun öljykriisin aikaan tarvittavan.

    <iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
    <div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>

    <iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
    <div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>

    Puuki

    Jk metsistä tai peitteisistä puhutaan usein synonyymeina . Ehkä ne sitä onkin ainakin puhekielessä.

    FSC:ssä on  jo yhtenä sertifiointikritteerinä puolisuojellut jk-alueet.  Taisi olla min. 10 % tjtnsp.

    <iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
    <div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>

Esillä 10 vastausta, 2,121 - 2,130 (kaikkiaan 13,756)