Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Saattaa vielä tulevaisuudessa olla sertifiontikriteerit hyvin tiukat Suomessa, vaikka ne on jo sitä nykyäänkin. Kun ls-liiton ukko kertoili radiossa miten päästään eteenpäin suojelun lisäämisessä., niin tuli esille, että sertifionteihin lisäämällä onnistuu kuulemma lisäsuojelu. Hivuttamalla siis tapahtuu ls-lain tiukennukset ja varmaan taksonomiakin tullee voimaan sitä kautta. Luonnonsuojelija mo:a alkaa arveluttaa koko touhu, kun ei mikään kohta tunnu riittävän Suomessa ja toisaalla tuhotaan surutta esim sademetsiä.
Ei tarvi kovin kummoista laskelmaa selvittämään painon jakautumista metsäkoneen eri puolille syntyvän paineen arviointia varten. Peruskoulun yläaste tasosella matematiikalla selviää. Kovalla korjuualustalla pintapaineella ja /tai pistekuormalla ei ole juuri merkitystä mutta kesäkelillä varsinkin kuusikoissa on.
Nyt on sähkön säästösuositus taas annettu. Tuulimyllyistä ei ole paljon apua, kun pakastuu eikä tuule.
Käytännön ohjeena säästöön on sammuttaa sähköhella ennen kuin ruoka on kypsää. Loppukypsennys siis jälkilämmöllä. Kananmunien keittäminen onnistuu hyvin kun laittaa munat kiehuvaan veteen ja ottaa heti virrat pois päältä –> 10 min ja munat on kypsiä.
Olethan itsekin siirtynyt näemmä moton puikoista läppärin ääreen ja sen käyttöön. Parempi olisi kyllä olla sinunkin moton puikoissa. Teoria tukee käytäntöä jne…
HCV-metsät ; erämaaatyyppiset metsät Lapissa, paljon lahopuuta sis. jk-metsät ja lehdot on jo käytännösssä suojeltu ja hakkuukiellossa yhtiöiden taholta ”viherrysvaatimusten” takia.
Muita lisäkustannuksia entiseen verrattuna aiheuttaa laajenevat ranta-alueiden sertivaatimukset PEFC:ssä ja säästöpuiden lisääminen . Parannusta on tullut FSC -puolelle vain siten, että rantavyöhykkeitä voi jossain tapauksessa väljennysharventaa. Ennen niissä oli täysssuojelu aina.
Jos vielä taksonomia tulisi voimaan (30% alasta suojeltu) , on varmaa että mo:t joutuisi myös siinä kustannusten maksajiksi.
Nosturin painopiste on ed. esimerkissä n. 3-3,5 m päässä koneen keskipisteestä eli nosturin tyvestä. Silloin lisäpaino nostopuolelle on n. 6000 kg. Vastakkaisen puolen massa on 7,5 tn kuten myös toisen puolen massa. Joten ei pidä paikkaansa että olisi merkityksetön kuorma joka painaa nostopuolta maata vasten. Pistekuorma on vaikuttavampi koska, jos paino kohdistuu esim. juuren päälle , niin paino voi kohdistua hetkellisesti miltei kokonaan siihen.
Markkinontiongelmia ei tosiaankaan ole. Vain hinnasta on kaupat kiinni.
PS. leimikon korjuukulujen tulisi vaikuttaa hintaan enemmän kuin tavallisesti. Siihen suuntaan ollaan menossakin että vaikutusta on mutta yläraja kantohinnoissa on aivan liian matalalla tällä hetkellä.
Minkälainen pintapaine tai pistekuorma tulisi esim. 15 tn ajokoneen toisen reunan pyörästölle, kun nostetaan sivulta 300 kg puunippu 7 m päästä 2000 kg:n painoisella koura+puomin yhdistelmällä ?
Kun Virossakin kok:n hinta on 80:stä ylöspäin, niin 55 täällä ei ole yhtään liikaa. Eikä olisi sellupuuksikaan yhtään liikaa se hinta. Kyllä nykyhinnoilla jää koivikot tikkojen pesäpuiksi.
Tulikin mieleen, että onkohan selluyhtiöt tehneet jonkin sopimuksen viheriäiden aktivistien kanssa, että kantohinta pidetään niin alhaalla, että koivikot jää itsekseen suojeluun. Vastapalvelukseksi ne ei sido ihtiään enää puihin eikä metsäkoneisiin.
Mitäs sorittelet ? Minun mielestä et ole kartalla tässä puun hinnanmuodostus asiassa, kun sama levy pyörii jatkuvasti eikä laulu kuulu vaihtuvan.