Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Oliko tv-hinta 55 e yhtiölle vai yksityiselle klapintekijälle ?
Sertien lisäksi tuleville säästettäville puille varsinkin tulisi saada hiilipörssin hintojen mukainen korvaus . Esim. 10 % päätehakuupuustosta jota on esitetty säästöpuiden määräksi on liikaa ellei lain laatija korvaa itse tai korvaus tule muuta kautta esim. hiilipörssikaupan kautta.
Olikohan uudessa FSC-sertissäkin jo vaatimuksena min. 30 puuta/ha jättäminen pystyyn. Se on paljon tukkipuuleimikossa. PEFC:ssä siinäkin tuli lisää ; 10 yli 15 cm puuta + 10 yli 20 cm lahopuuta tai pökkelöä /ha . Niillä on merkitystä kustannuksiinkin.
MG esim. ei hakkaa enää yli 40 cm haapoja ollenkaan , ne jää monimuotoisuuspuiksi metsään. Itsekin jätin n. 20 kpl/ha haapoja pystyyn viime hakkuussa. Pitäisi kai olla markkinapaikka jossa saisi huutaa nimikkopuun jokainen monimuotoisuuden puolesta puhuja itselleen. Paljonko tarjotaan , jotta haavat jää pysyvästi pystyyn ?
Toimivat firmat ei yleensä ole joutilaana, se on totta. Mutta hyvin hommansa osaavia ”villejä” yrittäjiä on olemassa. Esim. yhdellä yrittäjällä on monta (3 tai 4) erikokoista koneketjua . Tarpeen mukaan saa sopivan koneen leimikolle mutta etukäteen se pitää tieten sopia kuten yl. kaikki muutkin metsätyöt. Tässä lähistöllä tiedän toimivan ainakin 4 yritystä jotka ei ole kytköksissä jatkuvasti ( jos koskaan) mihinkään isoon toimijaan sopimuksin. Niistä 2;sta on omakohtaista kokemusta; muiltakin löytyy myös referenssikohteita joihin voi tutustua.
On ainakin kerran kuusikko saanut juurista lahotartunnan koneiden kulkemisen jäljiltä. Lumettomaan aikaan harvennetussa soistuneessa kuusikossa lahoa on n. joka 2:ssa puussa. Seuraava harvennus piti keskeyttää liian lahon takia. Ei kannata enää harventaa.
Koneen painopiste siirtyy tietysti lähemmäs puomia noukittaessa puita kauempaa ja on sitä lähempänä ”reunaa” mitä kauempana ja painavamman kuorman kanssa koura on.
Kun puun reaalihinnat oli n. 2,3 x nykyistä korkeampia (palkkahintaindeksiin verrattuna) pinta-alaverotuksen aikoihin, veroja kantohinnoista maksettiin maakuntiin suoraan pitkälti toista (nyky)mrd:a/vuosi. ( Niin se oli vaikka hakkuumäärät olikin pienempiä kuin nykyään) .
Kuusen juuristo kyllä kasvaa vielä yli 60 v. metsässäkin jos tilaa on. Vanhan kuusikon harvennus ei nykyoloissa ole kannatettavaa vaikka se tutkitusti ei vähennä puiden ha- kasvua niin kuin yleensä luullaan. On kokemusta erään kuusikon myöhäisestä harventamisesta eikä tullut laho-tai muita tuhoja norm. enempää .
Myös kuivahkon kankaan sopivin puulaji on mänty eikä kuusi.
<iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
<div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>Puuston harva asento vaikuttaa jk:n metsissä tukkipuiden tyven vahvistumiseen ja runkomuodon muutokseen. Miten lienee jo taimivaiheessa harvemmassa kasvavissa metsissä (?). Jos taimia on ”normaalimäärä” min. n. 1000 kpl/ha ei ainakaan tasaikäisen taimikon pituuskasvu vielä heikkene. Saman voisi olettaa tapahtuvan riittävän tiheässä jk-metsässäkin.
Koneen paino vaikuttaa maaperään muutenkin kuin pintapaineen takia. Pieni pintapaine ei estä esim. mutkissa tulevia maanpinnan rikkoutumisia eikä kaikkia juuristovaurioita. Suuri massa vaikuttaa maaperän tiivistymiseen koneen alla ja ympärilläkin kesäkelillä liikuttaessa. Siksikin hakkuutähteiden levitys urille on hyväksi.
Rantametsätiloilla varsinkin on vaikutusta hakkuumääriin. Vielä suurempi vaikutus jos 30-60 m rantakaistaleet tulisi joskus pakollisiksi. Säästöpuuryhmät ja säästöpuut saattaa myös lisätä kustannuksia riippuen puustosta. Turvemailla isoin ”uhka” on vettyminen ja luonnontuhot jk-hakkuiden jälkeen.
<iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
<div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>