Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Turvemaille tullee rajotuksia mh:oon. Myös uudet sertiohjeet lisää kuluja jonkin verran.
Metsätilojen hinnoissa ei näy uudet menoreiät ainakaan vielä.
<iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
<div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>Noin se suunnilleen on. Mutta turpeen massa on tod. näk. vähän enemmän kuin vetisen turpeen kuivapaino. Suo ”kasvaa” vuodessa keskimäärin sen mm:n mutta sammal kasvaa enemmän .
PS Ojanen on oikiassa. 10 milj. ha ja 5 milj. tn hiiltä…
Hiilitaseeseen pitää laskea puutuotteiden ja fossiilisia (enemmän hiiltä ja luonnonvaroja kuluttavien) korvaavien tuotteiden vaikutus myös. Myös kasvatuspuiden ym. kasvuston karikkeesta ym. jää osa maaperään hiilivarastoksi. Juuret ja latvukset kerää tosiaankin hiiltä toisen mokoman runkopuun lisäksi. Niillä perusteilla voi ajatella runkopuun kasvun bruttosidonnan olevan vähintään oikean suuntainen.
”Ilkka Savolaisen (VTT) mukaan tilastokeskuksen lukujen valossa turvemaan hiili vähenee Suomessa 6 miljoonalla tonnilla vuodessa. Luonnontilaisia soita on vain 40 %, ja ne sitovat korkeintaan kolmanneksen tästä.” (wikipedia).
(0,6 % soista oli turpeen nostosoita). Tuon mukaan luonnontil. suot sitoisi vain max. 2 milj. tn hiiltä/v. Metsien vuosikasvu parantaa hiilitasetta moninkertaisesti sen verran. Hiiltä puissa on n. 50% kokonaismassasta ; 103 milj. mottia runkopuuta olisi n. 23 milj. tn hiiltä. Siihen lisäksi maaperään kertyvä hiili. Jos lisätään 60 % soita ja niiden hiilen sidontakyky,niin kok. soihin sitoutusi hiiltä max. n. 5 milj. tn/v. Metsä on siis ylivoimainen hiilitaseen parantaja soihin verrattunakin.
Hiilinielukeskustelusta ja -laskelmista puuttuu melkein kokonaan metsien aluskasvillisuuden sitoman hiilen vaikutus . Samoin kuin taimikoiden vesakon kasvun sitoma hiili. Myös soistumisen aihettama turpeen kasvun vaikutus jää yleensä ottamatta huomioon turvemaista puhuttaessa. Soistuneita/soistuvia kangasmaita lienee on paikoin suht. paljon.
Toinen asia : Pienaukot ei turvaa sekapuustoisuutta jk:n metsissä. Niitä (sekapuustoja) on mahollista kasvattaa jonkin aikaa aikasemmin tehdyn maanmuokkauksen tuoman hyödyn takia (kangasmailla). Turvemailla rahkaturpeisuus helpottaa tilannetta uudistaa luontaisesti mutta monilla turvemaa-suotyypeillä uudistaminen on hankalampaa.
1/3 -osa puista poistuu harvennuksissa (Mehtätalon arvio) . Niinhän pitääkin poistua (eikä yleensä se n.50 % kuutioissa joka jk:ssa tapahtuu) . 1/6-osa puista on aivan liian vähän. Puolet pois runkoluvusta eh:ssa alaharvennuksilla ja n. 30-35 % puustosta kuutioissa poistuma on hyvä nyrkkisääntö ollut jo vuosikymmenten ajan.
<iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
<div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>”Pieni” liiottelu heti ap:ssa ei ainakaan lisää luottamusta kertomukseen .
Kirkasvetiset järvet on yleensä happamia ja siksi kirkasvetisiä ja karuja. Ennallistaminen lisää sekin ravinne- ja kiintoainepäästöjäkin alkuun. Riittävän laaja suodatusalue toimii hyvin muiden vesiensuojelutoimien kanssa toteutettuna.
<iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
<div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>Puustoisten entisten ojitusalueiden eli turvemaiden ojat pitää padottaa puunipuilla . Ne toimii suodattamina vesistöön päin. Mm. ojituskatkot, suodatusalueen ennen vesistöä on muita keinoja jotka on jo olleet käytössä nykyään.
Niitä 5 x 3 m ojauria jota syntyi vielä 70-luvun ojituksissa ei tarvita eikä niitä tehdäkään enää. Tuhansia kuutioita hiesua/hiekkaa meni lampeen ja jokeen. Onhan sitä mennyt ennenkin maita veteen luonnonmullistuksissa ja kaivantojen teossa mutta, kun voidaan estää niin se pitää tehdä mikä on tarpeen.
<iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
<div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div><iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
<div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>Esitit virheellistä tietoa; ”…kasvu vain paranee heidän mukaansa (keiden?kuka on esittänyt ?) kun harvennetaan harvaksi. Ja usein.”
Sitten ihmettelet haukkuja ja negaatiota . Mitä se on ?
Siinähän se virhe tulee, jos siirretään mäntyjä etelästä pohjoiseen päin, kun tulisi tehdä juuri toisin päin. Kuusikon viljely kuiville maille toinen virhe jonka lopputulokset näkyy viiveellä.
<iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
<div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>