Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
40 vuotta sitten keskityttiin vain puuntuotantoon. Sitemmin asia on korjaantunut. Ympäristöluvitus tuli metsäpuolella esim. soiden ojituksessa 80-luvulla pakolliseksi.
Jalostetut puun taimet ja maankäsittelyn parantuminen on parantanut viljeltyjen talousmetsien puun kasvua vähintään n. 30 % entiseen verrattuna. Kun harvennuksissa saadaan käyttöpuuta yli 50 % jäävään puustoon verrattuna, niin se etu pitää ottaa huomioon hillitaseessakin eikä verrata vain kokonaiskasvua josta ”luonnonmetsässä” suuri osa menee hukkaan.
<iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
<div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>Liian harvaksi harvennus (PPA :sta n. 40-60 % pois) vähentää kasvua varsinkin männiköissä. 20-35 % voi olla kasvun vähenemä seur. 10 vuoden aikana eh-männikössä. Kuusella on varaa joustaa harvennusvoimakkuudessa vähän enemmän , jos puut pysyy pystyssä.
Jos ei harvenneta ollenkaan, niin metsä harventaa itse itsensä. N.1/3-osa puustosta on lahonnut/lahoaa normikiertoaikana , jos esim. kuusikkoa ei ole hoidettu. Lahojen puiden hiili päätyy pääosin CO2:na taivaalle.
Kurki : Ei ne ole linkkejä. Toinen kone heittää jotkin sepostukset perään eikä niitä saa poistettua mitenkään muokkauksen tms. avulla.
Lahopuun määrät lisääntyy pikkuhiljaa, kun pitkät pystytyveykset alkaa lahota. 1980-luvulla vielä haettiin yleensä tuulenkaadot ym. maapuut pois polttopuiksi. Nykyään hyvin harvat harrastaa enää sitä.
Seinäkalenterin takihan siellä pitäisi olla jäsenenä; niitä kun ei saa mistään muualta. SE lähettää seinäkalenterin , kun joskus ollut jäsen mutta äs-kauppa ei satasen sijoituksesta huolimatta.
<iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
<div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div><iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
<div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div><iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
<div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>Jk-metsiä tulee lisää 3,5 % metsäpinta-alasta vesistöjen rannoille , kun uudet sertisäännöt nyt tulee voimaan. PEFC-sertiin tulee min. 10 kpl >15 rk-lpm:n puuta/ha ja 10 kpl lahopuuta/eurokantoa rk-lpm > 20 cm/ha . Melkonen lisäys jos ei ole ollut kellä jo käytössäkin ennestään. Lahopuuta varsinkin siis lisätään. Mutta eihän nuo tietty mitään , kun joidenkin toisten metsien suojelijoiden mielestä mikään ei riitä.
<iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
<div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div><iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
<div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>Kantojen lahoaminen ja vaikutus seur.puusukupolven kasvuun vaikuttaa n. 40 vuoden päähän. Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan kantojen noston vaikutus näkyi yli 10 vuotta noston jälkeen taimikon kasvussa. Ainakaan savikoilla sitä ei kannata tehdä.
<iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
<div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>Mikä osuus lienee liian voimakkailla harvennushakkuilla kasvun heikkenemiseen, kun jk on tullut sallituksi menetelmäksi ? Se on selvä että kok.kasvu heikkenee, kun hakataan PPA 8-12 m2/ha tasolle. Isoille leimikoille pitäisi ottaa min. uudistusrajat uudelleen käyttöön.
Ap:lla ajatushärö; usein tehdyt ja varovaiset harvennukset lisäisi käyttöpuun kasvua kiertoaikana mutta niitä ei ole yleensä mahdollisia toteuttaa.
<iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
<div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>Kymmeniätuhansia ha:ja on jo paljon. Mistä ne loput ehkä n. 570 000 ha saadaan ? Lisä on liian suuri kun on ennestään suojeltua jo toistakymmentä % pinta-alasta.
Kun uudet sertiohjeet tulee nyt käyttöön , lisääntyy suojeltujen metsien ala lisää. PEFC-sertin rantakaistan suositusleveys 2 x:stuu ja säästöpuita tulee samoin lisää n. 2 x:nen määrä. FSC-sertiin tulee myös joitain laajennuksia. Kun ne lasketaan mukaan, niin luultavasti se 100 000 ha yksityisiä maita lisäsuojeluun on kasassa. Muutamia E-Suomen lehtoalueita vielä siihen ehkä lisäksi.
<iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
<div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div><iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
<div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>Kyllä varmaan kantojen nosto lisää vesakoitumista* ja sen seurauksiakin, jos jää th:t tekemättä. (*Keskimäärin 70 % lisää erään tutkimuksen mukaan).
Mutta alueet ja tilanteet vaihtelee eikä voi yleistää puoleen eikä toiseen. Ei ole juuri kokemusta noista ryteikkö- e-puukohteista omilla metsäplänteillä , kun on ollut tapana hoitaa taimikot kuntoon jo ennen e-puuharvennustakin.
” ”Parasta on metsien pitäminen nuorina ja hoidetun täystihenä. Uudistamisessa pitäisi käyttää kaikkia tekniikan ja metsänjalostuksen mahdollisuuksia”, Mielikäinen toteaa. ” (Hiilinieluista ja metsän kasvusta).
<iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
<div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div><iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
<div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>Liian voimakkaat hakkuut vähentää kasvua. Mutta jos ei harvenneta,niin kasvu keskittyy vääriin puihin ja risukkoon. Käyttöpuun osuus jää pienemmäksi ja hiilivarastokin supistuu sitä kautta.
Kasvutaantuma josta on ollut juttua, johtuu siis (MLU) liian voimakkaista harvennuksista , puuston ikääntymisestä ja hirvistä & poroista. Lääkkeeksi ei kelpaa hakkuiden vähentäminen , kun jo vuosikymmeniä jatkunut puuston kasvu (poistuma pienempi kuin kasvu) ei voi jatkua vähentämättä kokonaiskasvua.