Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Metsäyhtiöiden tulos erittäin hyvä tänä vuonna. MG:n tulos liki 24 % . Tuskin kartongin käyttökään vähenee, kun esim. Kaskisiin tulee uusi 800 000 tn tehdas taivekartonkia valmistamaan ja metsäpuolelle tarvitaan uusia puutavaran käpistelijöitä satamäärin lisää erit. pohjoiseen.
Huipputulokset ei näy puutavaralajien kantohinnoissa kuin nimeksi. Ainut selvästi noussut (yli inf.%:n) on ollut ko-kuitupuu. Tuontipuun korvaaminen näkyy jonkin verran hinnoissa.
<iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
<div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>ML:han jakaa pientä korvausta joka vuosi edellisten vuosien myytyjen kalikoiden määrän mukaan. 0,15 c/m3 taisi olla viime vuonna ”lisätili” . Pieniä on silakat joulukaloiksi mutta jotain kuitenkin.
<iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
<div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>Yksittäisten puiden kasvu ja metsän ha-kasvu pitää erottaa toisistaan. Esim. rklpm 36 cm ja pituudeltaan 30 m puu kasvattaa 2 mm luston, ja 22 cm / 24 m puu 4 mm luston. Molemmat puut kasvaa suunnilleen yhtä paljon lisää puuta /vuosi. Koska pienempiä puita sopii kasvamaan ha:lla enemmän, on ha-kasvu parempi kuin suurten harvassa kasvavien puiden ha-kasvu.
<iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
<div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div><iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
<div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>Pukkalan tiedot Pohjois-Lapin männiköstä varmaan pitää paikkaansa. Männikön vuosikasvu vaihtelee siellä 0,6 – 1.8 mottia/v välissä kaikissa ikävaiheissa. Eli hiilinielun lisääntymiseen on vain pientä eroa eri ikäisissä metsissä. Hajominenkin on pohjoisessa hidasta, siksi suuri osa karikkeesta painuu maaperrään. Vanha metsä kasva vain vähän vähemmän/v kuin keski-ikäinen metsä.
Asia muuttuu jos tarkastellaan keskisen Suomen ja etelä -Suomen metsiä joissa vuosikasvuvaihtelut on yleensä ihan eriluokkaa. Parhaan kasvuperiodin 20-50 vuotiset kasvut voi olla moninkertaiset vanhan metsän ja ihan nuoren metsänkasvuihin verrattuna. Samon hiilen kertyminen puustoon ja kokonaisuutena karikkeeseen.
Joulukuusia voidaan jälkikäyttää(kierrättää) kuulemma tarjoamalla hevosille kuivia kokopuurankoja herkkuruokana. En ollut ennen kuullut enkä uskoa mutta tosissaan joku astuntija puhui siitä ; ”Hevonen syö tallin seiniä , kun ei sillä ole heiniä…”
Tokmaniila oli jo kk sitten myynnissä muovisankoon istutettuja kuusia. Siinä uusi innovaatio kuusikauppaan ken kehtaa värkätä puiden ja multien yms. kanssa.
itse myyn kuuset (jos myyn) tienvarresta pystyyn itse tarvitsijioiden hakemana. Tukkuostajalle mieluummin isompi erä kerralla.
Kiintohintahan on kuusilla hyvä, n.5 l x 200 x 10 = 10 000 .
Joulukuun -20 jälkeen metsättömäksi hakatuilta alueilta saadut tuotteet tulee kieltoon EU:ssa. Mm. kahvi , soija. palmuöljy ja puutavara kuuluu siihen joukkoon. Yritysten tulee pystyä osoittamaan että tuote ei aiheuta metsäkatoa. Ihan hyvä päätös , jos metsän kohdalla otetaan huomioon uudelleenmetsityksen vaikutus myös.
<iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
<div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>SE:lla on myös muovimukeja korvaavia mukeja tehty puuperäisestä massasta ja niitä on ollut jaossakin. Voi pestä astianpesukoneessa. Lautasia yms. lienee helppo tehdä samasta materiaalista.
<iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
<div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>Jos kaikki tulokaslajit saa levitä vieläpä ruokinnan avulla , niin sittenhän ei ole mitään ongelmaa. Riistan kasvatus tulee kaiketi riittää meillekin jotka ennen yritimme kasvattaa puitakin taimesta lähtien.
Saksanhirviä siirrettiin alun perin Suomeen joista viimeiset hävisi 70-luvun alussa. Omin jaloin tulemisesta en tiedä muuta kuin että ne pitäisi omin jaloin ajaa takasin Ruotsiin eikä suosia ruokinnalla täällä. Hirvissä ja kauriissa on jo tarpeeksi hirvieläimiä. Kotimaista alkuperäislajia ne isokauriit ei ole .
Ei ole kotimaista alkuperää saksanhirvi. Vain metsäpeura , metsäkauris ja hirvi ovat.