Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Metsät ja maatalousmaat on tainneet jäädä politikoinnin vangiksi ja esim. mo:t sijaiskärsijöiksi, kun metsien käytössä on jo toimivat säännöt Suomessa olemassa mutta valtataistelu päätäntävallasta käy kotimaassa (ELy-keskus vs Metsäkeskus) ja toisaalta EU:n ja yksittäisten maiden välillä. Lobbarit on sitten vihrvas (+Pietikäinen kok ) tai muita joiden ääni näyttää jääneen ainakin toistaiseksi vähemmistöön komissioon päin.
Valmet alkaa valmistaa vetyautoja Suomessa. Kalliita ovat mutta päästöt pieniä tai olemattomia.
Vieraiden puulajien viljely talousmetsissä on nykyisin kiellettyä sertimääräyksillä.
Kotoperäiset lajit vain kelpaa. Sama eläinlajistossa pitäisi olla voimassa ; ei saksanhirviä Suomen luontoon. Kotoperäisiä pieniä hirvieläimiä on metsäpeura ja metsäkauris (on ollut täällä jo 1500-luvulla luontaisena ja välillä hävinnyt, kävellyt Ruottista P-Suomeen ja siirretty E-Suomeen etelästä ) , ei vhp eikä isokauris.
600 000 ha on iso alue . Yhtenä alueena se olisi n. 77,5 x 77,5 km neliö lisä suojelualuetta. 30 % pinta-alasta suojeluun taisi olla jokin päämäärä tiettyyn vuoteen mennessä. Se tietäisi metsissäkin vielä paljon suuremman alueen museointia. Ehkä 30-60 m rantojen suojelualueisiin ja min. 10% päätehakkuiden puista säästöpuiksi sisältyy niihin suunnitelmiin.
PS Metsokohteen suojelualueen puun kasvu oli kokenut yllättävän piristymisen. Kun maastoinventoinnin mukaan 5 viime vuoden keskikasvu oli ollut 8 mottia/ha/v (pääosin vanhassa kuusikossa) sopimuksen teon jälkeen. Ihmettelinkin miten metsokorvaukseen oli saatu niin pieni puuston määrä arvottua alunperin, kun ms:ssakin puuta piti olla aika paljon enemmän pystyssä kuin korvausopimukseen oli saatu ynnättyä.
Vanhat suojelukohteet lahoavat mutta ei niitä hakata. Lahopuu lisääntyy. Ja samalla melko tod. näk. kirjanpainajatuhot lähimetsissä.
Ei ole tarjottu mitään kun ei ole kysytty – Mutta semmonen 40-45 € olisi nyt sopuhinta tv-pinolle koska kantohintaa jää silloin rankapuulle n. 18 € mikä sopii energian hintakehitykseen. Kun sähkö kustansi n. 5 c /kwh , oli kantohinta 3 €.
Pihapuidenkaato on sen veran kallista, että tuskin jää mitään kantohintaa, jos joku ulkopuolinen käy kaatamassa ja kerää puut ja hakkuutähteet mukaansa. (Tai sitten myynti kaatokulujen hinnalla ja siivous siinä samalla muille.)
Pysyykö Trico esim. ra-koivujen taimissa vaikuttavana miten pitkään, jos keväällä tai syksyllä levittäisi ? Kesällä söivät tod.näk. hirvet ra-koivikossa melko pienten taimien latvat lyhyiksi. Ei pitäisi istuttaa ra-koivuja minnekään metsäisille kohdille mutta ei sitä näköjään opi kerrrasta, kun kuvittelee että jospa eivät löytäisi sillä kertaa pientä koivulle sopivaa kuvion reunaa hirvet. Kyllä ne löytää.
Kyllä nuo nykyiset sähkökojeet särkyy herkästi, varsinkin kun takuuaika menee umpeen. Ei aina auta vaikka olisi ns. merkkikone , samalla lailla vaihtoon mennee ja vanha kierrätykseen. Itsellä särkynyt viimeksi mm. Kärcherin painepesuri, oksahakkuri ja höyrypesuri ( 2-3 käyttökerran jälkeen molemmat edelliset). Korjaus voisi olla periaatteessa helppoa mutta kustantaa yleensä liian paljon vs uuden koneen hinta. Kiinan halpoja osia sisältävät yleensä kaikki sähkökojeet. Vanhat jääkaapit ja astianpesukoneet kestää paljon pidempään kuin uudet. Akkusahoissa varmaan samantyyliset laatuongelmat kuin muissakin sähkövehkeissä.
Aikasemmn jo harvennettu , sulkeutunut havupuumetsä kasvaa yleensä enää vähän tai ei ollenkaan lehtipuuta ja vesakkoa mutta heinittyminen voi tulla haitolle uudistamisessa, kun maata paljastuu latvusten väleihin. Ellei ole suojuspuuhakkuukohde jossa ku-taimia on tullut jo sopivasti valmiiksi ennen päätehakkuuta.
Kaikki lahopuut ei ole juurikäävän aiheuttamia. Uusia taimia kannattaa istuttaa lahopuun tai lahoavan kannon viereen. Lahopuu ”kerää” ravinteita jotka sopii uuden puun kasvulle. Parasta olisi hiiltynyt puu maassa (juuristossa) jossa se kerää ravinteiden lisäksi kosteutta .
Joskus hankin ylijäämävarastosta n. 500 l kumisen vesisäiliön hätätapauksia varten. Sen voisi täyttää ja aggregaatti pörisemään, jos sähkön saanti loppuu. Lämpöä klapin polttamisesta varaavassa takassa, saunominen ulkosaunalla. Ruoaksi kaurapuuroa ja marjoja yms. Jäteveden voi kantaa entiseen sakokaivoon. Järeämpi tavara kompostiin.
Maaperän hiilipäästöt kasvaa kunnostusojituksen seurauksena rehevillä turvemailla mutta minkä verran , kun sitä verrattaan puun lisääntyneen kasvun tuomaan hiilinieluun – ja -varastoon ? Ja metaanin haihtumisen lisääntymisen tuomiin päästöihin.