Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Hyvin aiemin hoidetun metsän ”oikeaoppinen” yläharvennus ei johda kasvun eikä tuloksen taantumaan havupuilla. Ei se ole vain parhaiden puiden poistoa eli alle jääneiden puiden jatkokasvatusta, jos tehdään oikein ja sopivaan kohteeseen.
Kuusikkoon sopii hyvin väljennyshakkuu. Männikössä vanhan metsän harvennus johtaa muistaakseni liian suureen kasvutaantumaan herkemmin.
Aika hyvää bisnestä se on viime aikoina tainnut olla Suomen puun hinnoilla . Energian hintakin vaikuttaa hyvältä siihen bisnekseen vaikka muiden jakeiden kuin jäännöksen määrä onkin lisääntynyt entisestä.
Uutisissa oli juttua tutkimuksesta keinolannan jalostamisesta jätteestä yms;sta. Äänekosken tehtaan vieressä valmistetaaan jo muistaakseni luomulannoitetta sellun keiton oheistuotteena. Sehän on hyvä asia jos löytyy uusia käyttökohteita kuitupuun osille. Jotain vaikutusta on ollut kuitupuun hintaankin huippusuhdanteella mutta melko vaatimattomia markkinatilanteeseen nähden.
Sähkö on nyt halpaa, kun tuli veronalennuskin ja viikonloppuna muutenkin. Mennee (tai tullee) yösähkön hinnalla . Leivontapäivä … taidan lämmittää makkaratkin sähköuunissa.
Jo yli 30 v. vanhoista pienaukoista on kokemusta itsellänikin. Heinää ne kasvaa hyvin, alkuvuosina kasvoivat kyllä vattuakin. Ilman laajentamista ja viljelyä ei ole mitään toivoa puun kasvatukselle niillä plänteillä.
Poikkeuksena edelliseen pitää mainita itsekseen taimettunut turvemaanotko (korpi) jossa sekapuuston lähelle on tullut n. 30 vuodessa ( harvennushakkuun jälkeen ) kelpo kuusitaimikko.
PS tarkemmin ajateltuna, se taimettuminen alkoi vasta korpijuotin niskaojan tukkeutumisen jälkeen n. 20 v. sitten.
Sellun keitto ei tietenkään ole tappiollista, kun kuitupuusta saadaan vähintään toistakymmentä jaetta erilaiseen käyttöön kutakin. Ei sellun tonnihinta ole koko ”totuus”.
Eikös Päijänteen veden lämmitys olis hyvä asia etelän veden käyttökulujen kannalta katsottuna. Säästää sähköä kun suihkuvettä ei tarvi lämmittää erikseen.
Jk on herkkä epäonnistumisille monesta eri syystä. Pienaukkojen heikko taimettuminen on yksi syistä. Väärä kasvupaikka on ehkä yleisin . Kuusi ei sovi kuivahkolle kankaalle eikä sitä kuivemmille kasvupaikoille.
Valmiiksi erirakenteiset turvemaat on sille sopivinta aluetta. Kangasmaille ei oikein muuta syytä käyttää jk:a löydy kuin ehkä maisemalliset tekijät. Mutta kun on valinnavapaus, niin sitten pitäisi valita sopivimmat kohteet , jos kellä ei ole taloudellista estettä harrastukselle. Niitä on tuoreet sekapuustoiset kankaat keskisessä Suomessa ja rehevillä mailla kuusikot E-Suomessa joissa voi kokeilla.
Inflaatio% on nyt n. 10 %. Se on ollut menneinä vuosina 1-2 % välillä melko pitkään. Puun nimellishinta jäi 80-luvulle, reaalihinta putosi kelkasta samoihin aikoihin.
Muuttihan se eräs demarien hallinnoima veroparatiisiyhtiö kyllä nimensä joten ehkä sitä voi kutsua ”tähän aikaan tulemiseksi”. Muu entinen siinä yhtiössäkään ei sitten muuttunutkaan. Kuten ei ole muuttunut ainakaan parempaan suuntaan marinin johdolla mikään muu demareissakaan.
Jos ei ollut sinun mielenmukainen vastaus niin ei sitten, ei voi mitään.