Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
2-3 € talvella arvioi joku astuntija radiossa sähkön huippuhintoja. Myyjän markkinat nyt.
Siksipä juuri lisäkoulutus on tarpeen, kun hakkuu pitää tehdä metsän mukaan. 10 m saran halkaisu keskeltä ajamalla isolla koneella , kun puusto on ensiharvennuskokoista ei ole normitoimintaa johon motokuskitkin lienee koulutettu joskus.
Joku toinen kuski olisi varmaan osannut toimia toisin. Yleistäminen on siinä mielessä väärin. Ei kannata hermostua ; en tarkoittanut esim. mehtäukon toimia. Varmaan osaisi toimia erilailla vastaavassa tilanteessa eikä kyntää tietä menopaluuauralla.
Miten tähän liittyy joku tienkyntäjä ??
Motokuski(t) tarvitsee lisäkoulutusta jotta osaa jatkossa valita hakkuutavan metsän mukaan . Eikä se aina tarkoita samaa menetelmää joka kohdassa leimikkoa.
Sahatavaran hinnnasta : ed. olevasta leone;n taulukosta vois sanoa , että varaa on hintojen laskuun, kun kävivät niin korkeella. Vuosi sitten 48 x95 lujuusluokiteltu lankku kustansi 1420* € kuutio (7,10 /m. Korj.*). Jos sen hinta olisi (ei ole) puolittunut, niin silti jäisi hintaa sahtavarakuutiolle ihan hyvin. PS Mistä leone on taulukkonsa saanut? Minun sahatavaran hinta on lähetyslistalta katsottu.
Huippuhintoja ei ole ollut olemassakaan tämän viimm. huippusuhdanteen aikana kotimaiselle mo;n puille. Hintoja vastaava huippu meni ulkomaille (mm. Baltiaan jossa pyöreän puun hinnat on nyt jatkuvasti huipussaan).
Tarjouspyyntöjä kannattaa lähettää vähän joka suuntaan eikä luottaa yhteen lupailijaankaan liikaa.
Oltaisiin rikas maa, jos ei olisi sijoitettu mm. Soneran aikaan ilman ostamiseeen Saksasta, USA:n romutuskuonnossa oleviin sellutehtaisiin (SE vai Umppiko se oli?) , sähköverkkojen myyntiin ulkomaille , Uniperiin ja Venäjän sähkölaitoksiin.
Vähän rumaa jälkeä syntyi erään jk.-hakkuun jäljiltä , kun korjuu oli tehty kierrellen metsäisimmät kohdat motolla. Niinhän se jk tehdään yleensäkin. Yksi kuvion nurkkakaistale ensiharvennukseen sopivaa metsää oli halkaistu samalla tyylillä, kun olisi pitänyt tehdä normiensiharvennus siihen kohtaan. JK-hakkuut opettavat näköjään motokuskit huonoille korjuutavoille.
MS. Tropiikissa ei kirimistä tapahdu , kun niitä sademetsiä hävitettään jatkuvasti. Samalla häviää hiilinielut ja sateet loppuu.
Aari aurinkopaneeleita kustantaa vähintään n. 7000 € .
Miksi turvemaalla ei laskettaisi syvälle mennyttä hiiltä varastoksi ? Se voi säilyä siellä tuhansia vuosia. Riittää että ojituksesta on kulunut kauan eikä ojien kunnostusta tehdä liian syvälle.
Joko koivutukilla saa saman kuin haapatukilla Virossa ? (90-100 €)
Parrukoivuja kannattaa kaupata klapikauppiaille. Ei niistä muuten saa arvoaan vastaavaa hintaa.
1,5 tn tuli jälkitiliä joten oli se havutukin väliaikanen huippu joskus kesällä.
Perko. Kts. TTL:n sivuilta linkkejä.
Pienet tukkipuuerät pitäisi pystyä keräämään yhteen ennen kaupantekoa. Samoilta suunnilta tukkierät jotta logistiikkakustannukset ei nouse liiaksi. Sitä kauppatapaa on jotkin myhistykset tehneet jo pitkän aikaa. Toimitusmäärät pitää olla riittävän isoja jotta ostajat kiinnostuu.
Nytkin on ostajilla vaatimuksia min. eristä mo:n puista. Tuulenkaadotkin kuulemma menee kaupaksi vain , jos tehdään lisäksi min. 300 motin kauppa muista puista. Melko erikoista kun on toimijana kuitenkin sopimuskumppani.
Huutokauppa pitäisi pystyä järjestämään niin isona, että se korvaisi esim. jonkin huutokaupan Virossa, ja puun hinnat sitten tietenkin korkeammat kuin normihinnat kotimaassa.