Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Hyvä että me ollaankin ajajan paikalla. Siis ketkä me ??
Jäi niitä hyviä koivikoita hirvien syötäviksikin, ja pillarien ja kettingin väliin jo 1970-luvulla .
Kotipitäjässä korjataan yli 700 000 kuutiota vuodessa käyttöpuuta. Tukkia n. 60/50 % siitä. Koivutukkiakin lisäksi.
Testi oli vaikea. Ei sitä arvaisi heti että 1/3-osa pitäisi ennallistaa maa-alueista. Luulin että riittäsi vähempikin, se tarpeellinen määrä ojikkosoita, n. 600 000 ha jotka ei kasva puuta kunnolla. Ja ls-alueitakin on jo paljon olemassa valmiina ennallistettuina , vai pitääkö nekin ennallistaa 50-luvun alun tilanteeseen ?
Jotain murusia sitä näyttää tippuvan huippusuhdanteesta pienmo:llekin jälkitilistä. Tavallista vähän parempi korotus mottihintoihin .
NO2 -päästöjä tulee ojittamattomilta soilta n. 0,10 g/m2/v, reheviltä ojitetuilta n. 0,25, karuilta ojitetuilta n. 0,008 g/m2/ha/v. Metsittyneet turvekankaat on CH4 nieluja , soilla saranevat päästölähteitä n. 23 g/m2/ha/v. Muut avosuot ja sekatyypit päästöjä 15 g /m2/v.
Soilta tule jatkuvia CH4-päästöjä 20 v;n periodilla 113 g/m2/v, 50 v;n 80 g, 100 v;n 54 g/m2.
Jospa siitä on hyötyä , kun voivat pääomistajina itse nostaa verottomana siitä 10 milj. annista suuren osan. Piensijoittajat kustantaa.
Tapasin yrittäjän joka oli kymmeniä vuosia ajannut puuta Venäjältä (15 autolla viimeksi) . Lappuluukulle ja ajaa nykyisin kouluautoa, kun polttoaine on liian kallista Suomessa jatkaa rekoilla puun ajoa.
Unohtuiko edelliseltä , että myös rahan arvo on muuttunut vv.-95-22 aika paljon . Ja muuttuu jatkuvasti kiihtyvällä vauhdilla . Halvalla ostetut taimikot on kyllä moninkertaistaneet arvonsa mutta inflaatio on syönyt kuitenkin vähintään 30 % arvosta. Mitä tulee hakkaamattoman kasvatukseen, niin sehän se tyhmyyttä olisi ollut, ku 70-80 luvuilla puun reaalihinta oli huipussaan. -70-luvullakin betoniasuntojen hinnat nousi muutamassa vuodessa 2 x :ksi.
. Jos olisi esim. sijoittanut pitkäaikasesti 1000 € v. -95 6%;n tuotolla asuntosijoitukseen, sen tuottoarvo olisi nyt n. 4820 € (nimellisarvo). Samaa luokkaa lienee parhaat sijoitukset taimikkoon sijoittaneilla.
Tilojen vaihto on muistaakseni sen verran kimuranttinen tapahtuma verotuksen osalta, että pitänee tarkistaa verottajan sivuilta, kun ei muista tarkemmin miten se menikään. Jos vaihto tehdään päittäin ilman välirahaa,niin varainsiirtoveroja ei ainakaan mene.
Lapin suojelluilla mailla ei paljon puun kasvua tule, kun ovat joko tunturialueita tai vanhoja metsiä. Pitkät etäisyydet voi olla ainakin hidasteena harvennusten teossa.
Tukki-/kuitupuu suhde voi johtua monesta eri tekijästä joita ei tilastoista näe.
Viime kesänä kuoli ainakin ku-taimia kuivuuteen, jos oli savikolla huonosti tiivistetyissä istutuspaikoissa. Liian pieni juuristo pottitaimessa voi olla syynä epäonnistumiseen. Silloin sen kolon tiivistäminenkään ei onnistu vaikka istutus tapahtuisi periaatteesssa oikein.