Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Tuon ed. lisäksi puukasat kerää ravinteita kasvattamalla ”eliöyhteisön” puukasan sisälle ja pintaan. Ravinteiden kulutus siis lisääntyy veden virtausnopeuden samalla heiketessä.
Tilastot on tilastoja… .
Paras vuosikasvu/ha taisi muuten olla Päijät-Hämeessä mutta Lapissa kok. kasvu (12 milj .mottia/v) silti voittaa sen kirkkaasti . Siellä ja vähän etelämpänä ne hakkuurästit pääosin onkin.
Riittääkö metsävähennykseen, jos vaihtaa metsää ?
Muuten ihan samaa mieltä Jalkasen kommentissa esitetyistä mutta kosteikoilla on olemassa merkitystä tulvien tasaajina ja ravinteiden pidätyksessä. Ehkä vesilintujen suojapaikkoinakin. Niille luonnollisilla paikoilla niitä voidaan laajentaa ja tehdä , ei hyvillä puun kasvatusalueilla .
Nostokoukun hyvä lista sai erikoisen loppuhuipennuksen ; ”..tai paperimiesten palkkaa”. Miten se liittyy aisayhteyteen ? Tunnetusti paperimiesten palkat on hyvät ; koulutukseen ja vaativuuteen nähden jopa erinomaiset, metsäpään palkat taas ei ole hyvät.
Metsien lisäkasvuun olisi lääkkeitä mutta ”potilas” ei niitä niele. Tai lääkkeen määrääjät ja niiden laatu on hyvin vaihteleva. Jk:n lisääminen vaikuttaisi pääosin väärään suuntaan.
Ensin tulisi mieleen muuttaa metsälain uudistamispykäliä vähän entiseen suuntaan takasin. Isojen harvennusmetsä alueiden avohakkuut tulisi tehdä luvanvaraisiksi. Taimikoiden suojaaminen helpommaksi (mahdolliseksi) ja harvennukset ajallaan, niin kyll se siitä. Viljellyn taimikon uudistamisvähennys 2 x;ksi. Melko yksinkertaisia muutoksia mutta vaikuttavuus olisi hyvä.
Harventamattomuus lisää aluksi puun kasvua mutta kiertoaikana se vähenee suhteessa hoidettuun metsään n. 10-20%, kun lahonnut puu lasketaan mukaan. Tukkipuuosuus muuttuu myös . Erot on suuret kasvussa eri puulajeilla , eri kasvupaikoilla ja – harvennusvoimakkuuksilla .
STS-pankki , Elanto ja Haka. Sieltä niitä löytyy lähihistoriasta esimerkkejä ”hyvin ” toimineista konserneista . Kojamo taittaa perustua niiden jäljiltä jääneisiin omistuksiin ja verovapauteen jota ei tulisi olla millään vuokranantajalla enää nykyään.
Virheellistä tietoa ilmastopaneelilta itseltään. Väärin laskettu jos 30-80 vuoden aikana ei saataisi hiilivarastoa ja hiilinieluja entistäkin parempaan kuntoon. Mikä on mainittu ”keskipitkä aika” jona hiilivarasto vähenisi ? Jos tehdään harvennukset ajoissa , saadaan myös tukkipuuta enemmän => pitkäaikainen hiilivarasto kasvaa. Lisäksi viljely lisää kiertoajan puun kasvua n. 80-100 mottia/ha. Sehän on valtava lisäys myös CO2:n kertymiseen kasvuun ja maaperään.
Ei olisi kiellettyä maksaa puusta paremmin osaomistajilleen. Nyt kun inflaatio laukkaa 8 %;n kantturoilla, niin 6/5/1 %;n sij. korot ei riitä mihinkään . Peruskorkokin on kohta 3 %. 0-korkoisella sijoitustilillä on jo parempi korko kuin ML:n B-osuuskorko.
”..asettua eliminoimaan yhteiskuntaa hyödyttävimmän toimintatavan jarruttamista”. Asia on varmaan oikea mehtäukolla. En ymmärtänyt vain kappaleen viimeistä lausetta.