Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Otettiinko myös latvasta lyhyttä pikkutukkia ? Se lisää saantoa ja ennen kaikkea tuloa joissain leimikoissa. Tuoreoksaista pikkutukkia käytetään ainakin huonekalujen valmistukseen sahattavaan tavaraan.
Ulkopuolisia ”asiantuntijoita” liikkuu aina leimikoilla ja puupinoilla arvioimassa tilannetta. Jos ei muuten niin,kun ”sattuu” siinä lähistöllä liikkumaan, niin käyvät katsastamassa samalla menikö homma miten.
Korkomenet kasvaa vuodessa n. 900 milj. €. Ei ollutkaan ilmaista kuten joku täälläkin väitti.
Keskimääräinen reaalihinta nyt havutukilla on n . 45 € k-motilta. Kuitupuulla vähän yli kympin. Trendi on ollut laskeva 1990-luvun alusta lähtien pl. vuosi -07 huipun aikaan. Latviassa esim. koivukuitupuun hintaindeksi on 300 , täällä 115 .
Jos olisit myynyt puuta ensin tilalta vaikka 10 000 €:n edestä, niin siitä tulosta ja tilan myyntihinnasta ja ostohinnasta se kaupan kannattavuus lopulta muodostuu. Ostohinta vähennettynä tilan myyntihinnasta + siihen tuloutettava metsävähennys joka on käytetty siltä tilalta. Vai miten se olikaan.
Olispa keksitty semmonen kone joka kerää ilmasta CO2:a ja tuottaa samalla happea . Lopuksi vielä koneesta voitasiin valmistaa tuotteita joissa CO2 säilyy pitkän aikaa. Sehän ratkaisisi ongelman . Monesti ratkaisu on jo olemassa, jos se vain huomataan.
Tässä tapauksessa se kone on puu ja niiden tehokas kasvatus mutta kaikki ei sitä halua myöntää.
Matalat ojat kasvaa suht. nopeasti umpeen, se haittapuoli niissä on. Salaojat voisi toimia jossain paremmin ja olla kustannustehokkaampia. Tiivis ja saumattu suodatuskangas on mahdollista laittaa putkien päälle. Olen nähnyt miten puiden ja pensaiden juuret kasvaa suodatuskankaan päällä eikä mene läpi kosteaan maahan, kun kangas on vahvaa ja tiivis saumoista. Tavallista (=N1) vahvempi kangas estää juurien läpimenon.
5 Ah patterissa on 180 Wh joten ei se ihan olematon tekele ole . M-sahaan varsinkin riittää pari akkua hyvin pieneen hommaan.
Hyvin toimii pienten vesojen kitkentäkin, jos niitä ei ole liian paljon. Paljon huonommin ne vesoo uudestaan kuin kantovesoja ei ole . Siemensyntyiset vesat ei uudistu kuten kannosta, jos ne nyhtää juurineen pehmeästä maasta pois. Mutta mitäpä sitä mainostamaan, kokeilemalla selviää .
Akku painaa toisessa päässä trimmeriä ja tasapainottaa vekotinta. Miksi pitäisi tehdä kojeesta huonompaa, kun voi tehdä paremminkin. Lataustauko on eväiden syöntiä varten. Vesurikin voisi olla mukana vaihtelun vuoksi. Moottorisahana toiminee kuitenkin ryobikin paremmin kuin vesakon niitossa.
Paras tapa taimikon varhaishoidossa olisi kuitenkin kitkeminen , jos se on mahdollista. Pienet vesat lähtee mättäästä taimen vierestä käsivoiminkin hyvällä kelillä eikä veso uudestaan .
Ennallistamiskustannus on n. 800 €/ha ( ennen koneiden kustannusnousua). Siihen panostavan firman sivujen mukaan.
Sillä rahalla saisi suon jo melko hyvin sopivan syvysiin salaojiin, puut kasvuun ja samalla päästöt kuriin.
Järjestys tulisi olla meillä Suomessa se, että itekseen ennallistuvat ensin jätetään rauhaan , ja sitten terveyslannoituksella ja/tai kunnostusojituksella (matalat salaojat tai matalat avo-ojat pölkytyksineen) kuntoon.
Kun olet vanha ja on pakkasta , kannattaa ehkä pysyä sisällä tai hankkia kevyt vesuri.
Akkujen lataus on halpaa eikä oikea-aikaisessa taimikon varhaishoidossa tarvi paljon voimaa olla sahassakaan.