Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Niin se on oikiastikin. Viime vuonna oli jo markkinoilla väriä vaihtavat autot, ilman ruosteläiskiä.
Sulla MS on kuusikko kasvanut paremmin. Voi johtua siitä että minulla koivikko kasvaa puoliksi turvemaalla jonne istutettiin hieskoivuja.
Vai menikö jutut kuten ukkojen keskustellessa saaliista, kun toinen kertoi saaneensa 12 kg:n meton johon toinen :”Minäpä sain 16 kg:n meton ” Siihen ensin kehunut : ” Sinä sait sitten isomman”. (Ei sentään noin kuitenkaan , kun puustot on helpompi mitata kuin suuret saaliit).
Asiasta toiseen; silloin kun Suomessa aletaan puhua miten metsien puusto on lisääntynyt mrd mottia muutamassa vuosikymmenessä ja kasvu tuplaantunut mutta vuosittaiset hakkuumäärät ei, ei hiilinielut ja varastot olekaan enää kiinni siitä vaan muut asiat on olevinaan tärkeämpiä. Esimerkiksi jk:n lisääminen ja metsien museointi. (En vastusta kumpaakaan, jos pysytään asiassa ja kohtuudessa).
Lulufc-sektorin päästövähennys Suomelle oli edelleen n. 17 milj. ekv-c tn (uutisen mukaan).
Uudet kasvuluvut oli päivittyneet ainakin jo ms:aan. 20 vuotta sitten istutettu koivikko esim. oli kasvanut 87 mottia/ha . Ei kestä 20 vuotta että mahdollinen maaperän hiilipäästö (jota ei ko tapauksessa tullut) jo korvautuu reippaasti.
Pienet hirvieläimet syö mm. mustikan-ja puolukan varpuja talvisin. Kesällä kevyempää ravintoa, horsmaa ja puiden lehtiä. Kuusen taimien latvoja metsäkauriit syö vain ruokapulassa talvella. Sopivan vähäinen lisäruokinta hankalimpaan aikaan voisi estää ne syönnit.
Metsätalouden piikkiin ei voi laittaa esim. mustikan vähenemistä, kun hirvieläimet syö suuren osan mustikanvarvuista nälissään. Ai niin, mustikkahan olikin jo syystä tai toisesta lisääntynyt jonkin tutkimuksen mukaan. No se ei johdu ainakaan vhp:en ja kauriiden ym. kantojen vähenemisestä.
RM kun et näemmä älyä mistään muistakaan keskusteluista juuri mitään, niin jätä ne hallelujasi muualle tästäkin ketjusta.
Kun puun reaalihinta on laskenut n. 1/3-osaan entisestä ja samaan aikaan alv on noussut jatkuvasti , niin siinä sopii arvioida mistä se johtuu. Laskekoon kukin miten tahtoo mutta sillä on ollut vaikutusta kantohintoihinkin , siitä ei pääse mihinkään. Tienaamiset alv.lla on höpöjuttuja . Odotusarvona on ollut saada kova investointi-into mo:ille jota pyritään verottajan puolelta saamaan aikaan osaltaan alv -vähennysmahdollisuudella.
MH kokeilee jo 30 000 ha:lla jatkuvaa kasvatusta , jos saa rauhassa kokeilla. Pienaukkohakkuita on jokin ryhmä ollut estämässä.
Oliko kenties pystymitattu leimikko ja milloin ? Etukäteen mittaus on lopetettu jo 1980-luvun alkupuolella.
Et vain itse tajua, että kun puun kantohinnat on jääneet 1980-luvulle, mo:t on harhautettu luulemaan alv:n olevan vain lisä jonka puunostajat maksaa omasta pussistaan. Todellisuudessa osa puun hinnan laskusta on komplattu alv:n maksamiseen (ja jonka erotus maksetaan eteenpäin läpikulkueränä mitä se tietysti onkin.)
Kun suurin osa uhanalaisista lajeista vaatisi karjalaitumia , metsäniittyjä ja paahderinteitä yms. lisää, lienee selvä asia , että kohdentumisongelma on olemassa. Suuri osa metsälajeista on riippuvaisia myös lehdoista joita on metsätyypeistä n. 1-2 %. Vaatii hyvää mielikuvitusta tai muuta ”kekseliäisyyttä” väittää, (kuten on väitetty pun.kirjassa), että luontotyypeistä olisi yli 75 % uhanalaisia.