Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Turvemaiden hiilenkierrosta kiinnostuneille voi suositella Metsätieteen aikakauskirjan 4/2014 julkaistua juttua metaanin monimutkaisesta vaikutuksesta soilla.
Metaani hajoaa hapen vaikutuksesta CO2:ksi ja vedeksi ja lisää rahkaturpeen sitomaa hiiltä ja sen kasvua mutta , kun/jos pintaturpeen lämpötila kohoaa, niin metaanin yhdisteiden haihtuminen kiihtyy ja CO2:n sidonta vähenee( n. 50 % 25 C-ast. lämpötilassa.) Nitrifikaatio liittyy myös turpeen ja metaanin käyttäytymiseen.
Turvemaiden ennallistaminen ei ole ongelmatonta. Se voi olla ja tod.näk. onkin monessa suhteessa haitallista sekä ilmaston suojelun että ravinnepäästöjen takia.
Tuohan on ihan hatusta vedetty (80 vuotta muka ja jokin hesarin juttu). Muristo ei tiedä oikeasta metsänhoidosta hevon…kaa. Jätkä (Muristo) paasaa joka kommentissa kuin ennen jokin tulipalonpunainen kommunisti maataloutta vastaan eikä tajua purevansa itseäänkin ruokkivaa kättä.
Minä olen harrastanut metsätaloutta ja luonnonsuojelua kohta 50 vuotta ja kok. kasvu ja -puumäärä/ha on jatkuvasti omissa metsissä lisääntynyt vaikka olen hakannut/hakuuttanut yli ms:n suosituksen. Ruoan tuotantoa tuen paljon mieluummin kuin eläisin nälässä kuten monissa maissa eletään nykyään.
Ei kai ne 7 veljestä niitä mullikoita päästänyt irti ainakaan tahallaan vai miten se meni ? ”Lauri poika metsäs häärii , katselevi puita väärii…”jne.. Kukas se oli veljeksistä saapasnahkatornissa ? Muistaako kukaan ? (Vähän väliin jäniskevennystä).
Saria äänestäsin , jos olisi lähistöllä. Siinä on nainen oikealla paikalla eduskunnassa puhumassa yleensä vain asiaa.
Viheriät , Modig ja Pietikäiset elää ihan omissa mielikuvitusmaailmoissaan ; ne ylisuojeluintoiset nimittäin.
Päätehakkuu leimikoissa varsinkin kannattaisi joskus kaadella pienet alikasvokseen jääneet yhden kuidun puut nurin ennen korjuuta. Kerran kävi niin , että keskijäreys laski niiden takia n. 330 l:aan vaikka leimikolla oli enimmäkseen isoja n. kuution puita paljon.
Laadun perusteella harvennettaessa ei valinnalla voi kovin paljon kikkailla . Se näkyy metsässä heti.
Ei ole aikaa odottaa 30 vuotta, kun ei tarvi. Aukkohakkuualueen hiilen sidontakin paranee jatkossa nopeammin koska pohjakerrros rehevöityy nopeasti rehevillä kasvupaikoilla ja puiden (ensin vesakon) kasvu kiihtyy jatkuvasti. Ei ole rohvessori käynyt ”nykyaikaisissa” taimikoissa (jalostushyödyn ja sopivan maanmuokkauksen avittamaa taimikon lisäkasvua) katselemassa eikä mittailemassa.
Noin siis yhden kuvion tilannetta tarkasteltaessa. Kokonaistilanne on pääosin eri asioista kiinni kuten Rane jo kommentoikin edellä.
Vuokralle antaja , ei vuokraaja, kustantaa yksikkömaksun joka kattaa käyttömaksun pellon vuokrauksessa ainakin kunnan teillä. Sama käytäntö luultavasti on metsäautoteilläkin. Omistusoikeus ratkaissee.
Ehkä se 30 % vähennys puun kasvuun on tarkoitus saada aikaan, kun 30 % piti ensi alkuun ennallistaa . Eikös se niin ollut. 30 % suojeluun. Siitä tulisi se vuosi -52 vertailuvuodeksi. Metsälaitumet, metsäluhdat yms. jää kuitenkin suojelematta, tärkeimmät eliöiden uhanalaisuuden kannalta.
Ammut taisi elvyttää kaikkea metsän kasvua ja samalla lisäsivät juurikääpää kuusikoihin.
Suomen osuus ”ennallistamis”kuluista sopisi olla 2 % eikä 12 % kuten nyt on tyrkyllä. Metsitystä on jo tehty täällä ja jatkuu tulevaisuudessakin. Monissa muissa maissa on tekemättä.
Yhteiseen kassaan metsitysrahoja ei ole mistä jakaa , kunkin maan sopii parhaiten hoitaa itsenäisesti se puoli.
Sopimisesta vielä : Periaatteessa suullinen sopimus on yhtä pitävä kuin kirjallinenkin. Mutta suullisen sopimuksen todistaminen voi olla hankalampaa.
Jokamiehen oikeudella tietä saa käyttää , jos ei kulje moottorikäyttösellä koneella tai muulla vastaavalla kulukuvälineellä. Väliaikainen kulkeminenkin moottoriajoneuvolla ilman tien käyttöoikeutta on kiellettyä ilman lupaa. (vaikka olisi osin valtion kustantama ”kemeratie”).