Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Mitäpä olet itse risuparta tehnyt henk. koht. asian eteen käytännössä muuta kuin valitellut muiden saamattomuutta ?
Jossain suosituksissa on sekametsä tavoitteena havupuuvaltaisena koivua n. 10 % runkoluvusta taimikossa ja muuten 25 % lehtipuuta. 2 m mittaisessa havupuutaimikossa luont. 2 m pitkä ra-ko kasvaa samaa tahtia . Mutta ei liian lähelle mäntyjä tai kuusia. Vain männyt suositellaan kasvatettavaksi 5-7 m pitkiksi ennen taimikonhoitoa. Kuusitaimikossa mieluusti vähän aikasemmin . Eihän niitä istutettuja kuusia oikein raskisi kaataa luont. mäntyjen vierestä mutta ehkä silti joskus kannattaisi kuten jotkut tekeekin. Ylispuukoivut jos haittaa kasvua , niin ne pois ensiksi.
Ei tarvi ottaa ”onkeensa” neuvoja , kukin saa tehdä tietysti kuten huvittaa ja tapana on ollut ; ”oma tupa oma lupa” jne. pätee myös metsään melko pitkälle.
Tavan nurmi viihtyy kylmässä ja kosteassa ilmastossa pelloilla hyvin. Sen juuristo sitoo hiiltä ja on monivuotinen kasvi. Huono on laskutaito joillain, jos ei osata erottaa mikä ero on kok.päästöissä viidakoista raivatuilla pelloilla ja turvemaapelloilla täällä.
Joko on selvinnyt miten paljon turvemaista keskimäärin haihtuu kasvihuonekaasu metaania , kun CO2:n päästöjä vähennetään ?
Hiilen nettonielu/ha pienenee , jos puuston ha- kasvu hiipuu syystä tai toisesta. Yksi tapa lisätä puunkasvua ja vähentää metaanipäästöjä olisi matalat ojat tai sitä parempi mutta (alkuun) tyyriimpi toteuttaa salaojitus hyvän suodatuskankaan kanssa.
T : ojasalittaja
Hyvä siittä vielä tullee. Hyötysuhde ennallistamisessa erinomainen 1 : 10 :een. Sehän on 1000 %. Wincapitassakin luvattiin vain 400 %:n tuottoja . Tämä on paljon parempi, siinä suhteessa. Peukutan. (johonkin päin) .
Ennalistaminen piti muistaakseni ulottua joka alueella ja kohteisiin. Vanhat ja miksei uudemmatkin rakennusalueet esim. kasvamaan metsää myös.
Jos kuitenkin hankkii yhden käden vesurin ensin, niin ei tule kallista virheinvestointia tehtyä. Se on paras taimikon varhaishoidossa.
Mittauksen jälkeen se puukauppatili selviää MG:n runkohinnoitelluissa leimikoissa. Melko vaikia sanoa etukäteen mikä on esim. harvennusmetsän saannon puiden keskikoko, kun hinta siitä kuitenkin lopulta riippuu.
Näyttäisi olevan esimerkkikäppyrä josta selviää noiden tekijöiden suhteet . Ei ole yleistettävissä jonnekin muualle . Kuivakangas voisi olla lähellä tuota tapausta.
Sopiva puun hinta olisi minimissään elinkustannussindeksin mukainen. Se indeksi on noussut paljon maltillisemmin kuin esim. palkkaindeksi.
Esim. v. -87 se oli 1050, -00 1750, -19 1970… nyt tod.näk. yli 2000 . Eli pyöreän puun nimellishinta tulisi olla n. 2 x 80-luvun puolivälin hinnoista. Kuitupuun osalta ollaan siitä melko kaukana.
2.esimerkki : V:n 2003 tilaston mukaan kantohinnat (koko maan keskihinta) oli kuk 21,44, kut 44,49, mäk 13,67, mät 46,69 , kok 13,07,kot 44,22 (L: Metsätilastollinen vuosikirja -04).
Omista vanhoista kaupoista kuk hinta oli esim. v.-02 22,50 avohakkuulla. Nykyään suunnilleen sama nimellishinta mutta inflaatio on syönyt ostovoimasta n. 27 % pois.
Energian hinta on n. 3 x: stunut. joten e-puun käypä hinta olisi nyt n. 20 x 3 = 60 € /kiinto pystykaupassa.
PS Myös Umpin mm. kannattaisi ehkä ottaa se uusi hinnasto heti käyttöön. kun on HUUTAVA PULA KOIVUSTA.
Tässä on se ero nyt, että kustannukset on todellisia mutta tulot ei.
Hesarin artikkelin käppyrän mukaan hyödyt on Suomessa yli 10 x suuremmat kuin menot/capita.