Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Mo:t on tulleet kyllä vastaan jo pitkälle mm. rantojen suojelun ja säästöpuuryhmien lisäämisen muodossa. Ehdottomuus on enempi kyllä siellä ns. toisella puolella . Joillekin ei riitä mikään metsien suojelun lisäämisessä.
Monimuotoisuuden lisääminen on toisaalta myös ”talousmetsien” kasvattajien etu. Onhan sitä tutkittukin melko paljon miten vaikuttaa ekosysteemiin ötököiden säilyminen mm. lehtipuissa ja esim. mykorritsasienten selviäminen seuraaviin puusukupolviin.
Kuka kustantaa seuraavan puusukupolven tuoman parantuneen kasvun tuoman lisähiilen sidonnan suhteellisen osuuden päästöjen vähenemisessä mo:ille ja lisäsuojelun kustannukset ?
PEFC-sertiin tulee mukaa esim. entistä leveämmät suojakaistat rannoille ( 5–> 10 m min.) , Säästöpuita min. 10 +10 (lahoja tai eurokantoja min. 10 kpl/ha / >20cm lpm , 10 min. 15 cm rklpm:n kovaa puuta/ha ) . FSC-sertin vaatimukset sitä kovempia tietysti (Huom. Suomessa. Muualla etelänmaissa esim. voi tehdä melkein mitä haluaa; puuttuu usein sosiaalinen kestävyys alkuperäisasukkaiden osalta, taloudellinen on, ekologinen niinjanäin) .
Kysy MetsäManilta videota. Kohta löytyisi varmaan.
Moto tekee myös helposti, jos manu ei jaksa/jouda metsään sahailemaan. Karsittua ja karsimatonta oksapuuta pienemmistä. Halvalla menee jos tv -hinta on esim. 41 €. Se on sama reaalihinta kuin 10 v. sitten oli koivukuitu tv:ssa. Ja silloin oli energian hinnat ihan erilaisia.
Suomessakin tuetaan ruoan hinta-alennusta maataloustuilla. Muutenhan hinnat olisi olleet paljon korkeampia kuin on olleet. Venäjällä ei tukia makseta. Missäs luukussa se Muristo itse kirjottaa valtion tuella ? Oletko älynnyt muuttaa tuettomalle alueelle jo ? Asumistukikin on edelleen n. 2 mrd €/v. (muiden sos.tukien kanssa yhteen laskettuna) . Ylivoimaisesti kallein asumisalue on valitettavasti pääkaupunkiseutu.
Metsäteollisuus on ollut myötämielinen lisäsuojelulle joka onkin helppoa , kun pääosin ei itse joudu maksajaksi (kuten ed. Rane jo kertoikin). FSC/HCV kuuluu siihen sarjaan ja on toisten omasuuden avulla markkinointia.
Nyt kun PEFC -sertiohjeistuskin on entisestään tiukentunut , on miltei sama kumpaan sertiin kuuluu. Ehkä suurin ero on vielä rantametsien täyssuojelu FSC:ssä (joka ei vastaa tarkoitustaan useimmissa tapauksissa). Mutta ei kannata liittyä FSC:en ellei siitä syntyviä lisäkustannuksia korvata nykyistä paremmin mo:lle.
On jo huomattu Lenkun kirjotusvika”huumori” . Ei tarvi toistaa joka kappaleessa. Lauseen lyhennyksistä puheenollen sinä et niitä osaa käyttää oikealla tavalla, minä osaan, siinä vika sinulla.
Maakaapelin paikasta kaapeliyhtiö maksoi 30 € (n. 1 km) aiheutuneesta haitasta viljelymaalle ja vähän metsämaatakin meni sen alle ja päälle. Taitaa verottajan taulukon mukaan tulla korvauksia. N. 150 €/ha , lehtomaiset maat n. 200 €/ha. Vesijohdon vetäjät ei maksaneet mitään korvauksia vaikka pilasivat melkosen määrän vasta istutettuja ku-taimiakin kaivullaan.
Esim. kuivat -ja kuivahkot kankaat on ”harvinaistuneet” koska niillä kasvaa nykyisin yleensä paljon puuta. Hyvä asia hiilitaseen kannalta mutta kuin ei näytä samalta kuin ehkä joskus 1700 luvulla on näyttänyt tai edes 1950-luvun alussa, niin löytyy peruste suojelutarpeelle.
Hömötiaisten suhteen ei tarvi olla huolissaan metsän käsittelyjen osalta. Sen mahdolliselle ja tod. näköisellekin vähenemiselle löytyy monia syitä ; ei vähäisimpänä sinitiaisten ja talitiaisten runsastuminen. Hömötiasen elinoloja parantaa jatkossa lahopuu lisääminen ja eurokantojen tekeminen. Ei ne ole vielä ehtineet lahota sopiviksi hömöjen pesäpuukäyttöön.
Kertokaapa viheriät tai muut luontopaneelin henkilöt, miksi luontokatoon on sanottu liittyvän yli 75 % luontotyypeistä mutta kuitenkin todellisuudessa uhanalaisia lajeja löytyy ihan murto-osalta luontotyypeistä ? Ja yleensä ne luontotyypit on harvinaisia kokonaisuudessa.
Jos lasketaan, että maaperäpäästö olisi arviolta esim. 80 tn/ha/20 vuotta, niin sitä voi verrata ra-koivikon kasvuun, ja hiilen kerääntymiseen uuteen kasvatuspuustoon ja maaperään. Jo alle 20 vuodesssa ra-koivikko on kasvanut n. 70-80 mottia/ha. N. 20 vuodessa koivikon kok. hiilinielu olisi suunnilleen sama kuin se 80 tn/ha C:a. (Co2:a 1,3 x 90 m3 /ha + muun kasvuston sitoma hiili) . Varsinkin pellolle perustettaessa koivikko on erittäin hyvä hiilen sitoja ja hiilinielu.
Mitkä alueet olisi oikeasti tarpeen lisäsuojella vaikuttavuuden kannalta katsottuna ? Lehtolaikkuja E- Suomessa (lehtoja on kaikkiaan n. 1-2 % metsäalasta) ja metsälaitumia, paisterinteitä , luhtaniittyjä, tunturialueita jotka ei ole ennestään jo suojelussa) . Ne jos suojellaan ,niin ylivoimasesti suurin osa tarpeesta on silloin suojeltu ns. luontokadon uhalta.
Turvemaiden suojeluun riittää n. 0,6 milj. ha:n aikoinaan epäonnistuneen ojitusalueen metsitys (terveyslannotuksella) tai jättäminen ennallistumaan itestään.
Peltojen pilaaminen ja hukkaaminen olis nykytilanteessa aivan järjetöntä. Hollannissa ja Keski-euroopan maissa esim. on padottu ja otettu viljelyyn käytännössä kaikki merenpohjat ja turvemaapohjatkin. Eli siellä soita ei ole kuin pieniä plänttejä jäljellä. Suomessa on milj. ha:ja.
Mitä tulee noihin nuoriin kuivahkoihin kankaisiin, niin niitä löytyy satojatuhansia hehtaareita esim. Pohjois-ja keskisestä Suomesta. Ne on vain eri näköisiä kuin ehkä joskus n. 300 v. sitten .