Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Ei mitään ole vielä menetetty puunkasvatuksen saralla ainakaan. Uusia suunnitelmia pukkaa tosin mh:oon. Ja on jo tehtykin ennakoivasti puun korjuuta. Jotain lisäyksiä joutuu tekemään turvemaakohteille vielä. Sitä min. 10 %:n vajetta puunmyyntituloihin joka ylimääräisestä suojelusta tullee ei voi kompensoida muuten kuin suunnittelemalla mh:a uusiksi. Jos liittyy FSC-sertiin , niin sen hintalisä ei kompensoi kuin max. n. 1/3-osan lisäkuluista.
Yleisellä tasolla tietysti hankalampi homma, kun komissiosta yritetään sanella metsäpolitiikkaa, ja tullaan alueelle joka ei edes kuulu niiden toimivaltaan kuin vain ohuesti kiertoteitse korkeintaan.
Ruåtsi irtisanoitui tyhmästä ennallistamisehdotuksesta. Suomalaiset ei , ns. artisti maksaa siis.
Ei tarvi tehdä aavistushakkuita; voi suunnitella hakkuut uudestaan. Niin kuin Tampereellakin kaupunki ei hävitä puistoja asunrakentamisen tieltä. Puistot ja niiden käyttö suunnitellaan vain uudestaan. Suunnittelin jo ennakkoon uudestaan omat hakkuutkin.
lapio, vesuri, kuokka, kaivinkoneet…
Tormaattorikin oli hakannut isohkon pienilpm:n puustoisen kitumetsän P-mäellä (MU) ja ennallistanut suon korjuun jälkeen.
Kasvu varmaan ollut siinä kitumaaluokassa . Samaan tasoon yltää ennallistettuna suona hiilidioksidin keruupaikkana kuin oli metsänäkin.
Tuhkalannoituksella noilla kitumailla/muilla heikkokasvuisilla turvemailla saisi yleensä hiilinielut paremmin toimiviksi kuin ennallistamalla.
Verokirjanpidossa on firmojen sovelluksissa ongelmana , kun ei sinne saa helposti muuta kuin sen ko. yhden firmalle myytyjen leimikoiden tiedot. Mistäköhän se johtuu . .. Sitähän minäkin.
Olihan ne aikoinaan savujaot ja monopolien kimppahinnoittelukin käytössä vaikka korvauksia ei kukaan joutunutkaan maksamaan itse asiasta kärsineille.
Valtakirjakauppojen tutkiminen saattaisi olla nykyään yksi paikka korjata siltäosin tilannetta parempaan suuntaan. Oma etu tuppaa ajamaan mo:en etujen edelle olipa kyseessä myhistys tai sitten jokin muu puunhankintafirma.
Tieosakaan ”omatie” tulee tietysti samalla tavalla kuin muutkin tien pätkät tieyksikköjaossa jyvitetyksi, jos ko omistaja on tiessä osakkaana. Mutta pihan auraus voisi olla hyvä sopia erilleen koska niiden kulut vaihtelee paljon.
Pihatyön osuudesta saa tehdä kotitalousvähennyksen. Ei lie liian vaikea erottaa sitä tavaran arvosta. Jos ei muuten onnistu, niin voi katsoa verottajan taulukosta tr- työtunnin arvon, ja tekijän palkkaa on loput.
Kenkälaatikosta ottaneet suunnittelijat mallia kulmikkaan Mitsubishin muotoihin. Aiempi hybridimalli taisi olla melko huono menekiltään Mitsubishillä . Jokin välimalli kait se olikin , iso auto pienellä moottorilla varustettu.
Mikä ihmeen ” jättöpuu” ? Ne on säästöpuita.
Viheriät veikot ja maijat tarttuu toisessa ketjusssa heti muotoseikkoihin vaikka omassa ilmaisussakin on selvästi korjaamisen varaa .
Toinen (tai 3.) tohelo risuihin juuttuneine partoineen penää tässä ketjussa itse keksimäänsä 100 000 ha aluetta jossa olisi oltava muka mielensä mukainen metsä.
Maatumisaste riippuu paikasta, maan happipitoisuudesta ,maalajista, puustosta yms:sta.
Ojitettiin aikoinaan turvemaapelto ja istutettiin sinne koivuja ja kuusia. Ei ollut maatunutta turve vaikka oli isoja juuria, kantoja ja tukkipuun paksuisia puunpätkiä kaivuumaiden seassa. Melko hapeton tila niin ei ollut juuri lahoamista tai maatumista tapahtunut.