Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
No ei se turve kyllä ihan heti maadu. Turpeennostoa varten ojitettiin ennen soita ja nostettiin turvetta monta vuotta ojituksen jälkeen. Ohutturpeiset suot on erikseen.
Maatumista tapahtuu pitkän ajan kuluessa ojituksesta. Siksi vanhat muuttumat (=turvemaakankaita) ei ole enää CO2-päästölähteitä.
Turve ei yleensä maadu mullaksi . Multamaa ja turve on eri maalajia. Jos ojaan valuu veden mukana muuta irtomaata, niin sitten voi olla mahdollista.
Turvettahan nostetaan usein n. 2 m paksusta kerroksesta . Pintaturve on vaaleampaa ja käy kasvuturpeeksi, syvemmältä nostettava on polttoturvetta, tummempaa ja tiiviimpää kuin pintaturve. Mutta ei se multaa yleensä ole.
Ravinteita yritetään pysäyttää esim. kuitupuunipuilla joita laitetaan ojiin. Umpeenkasvanut ojakin vähentää kiintoaineksen ja ravinteiden valumista ojista vesistöön. Eiköhän se ole itsestään selvä asia , että niin käy, jos laskua ei ole liian paljon . Ei muuten tehtäisi valuntakenttiäkään ojitettujen soiden jatkeeksi.
Eikö tuhkarakeita voisi upottaa pintaturpeeseen ”jollain opilla”. Eli suunnilleen sama tyyli kuin peltojen täsmälannoituksessa.
Sittenhän ne ei hakkuuta hinnan laskettua myöhemmin, kun ei ole edes mitä hakata. Taimikoita ei kuitenkaan kukaan hakkuuttane muuta kuin joulupuiksi kuusikoita korkeintaan.
Turvemailla ei kohta saane tehdä avohakkuita. Joutuu tekemään harsinnan ja loput kaatuneet puut haetaan tod.näk. myöhemmin 2. korjuukerralla. Männiköt tulisi voida avohakata ja kylvää /tehdä sp-hakkuu. Rahkaturpeiset pinnat taimettuu luontaisesti itsestäänkin hyvin, kun pohjaveden pintaa säädellään siihen sopivasti. Pitääkö kaikki hyväksi todetut opit muka unohtaa , kun on jokin ”uusi viheriä aika” tullut metsäänkin.
Parhaan kasvun iässä on paljon 02-03-khl:n metsiä Pohjois-Suomessa ja keskisessä Suomessa. Mutta kasvu hiipuu, kun ei tehdä harvennuksia ajoissa eikä tarpeeksi paljon.
Kun e-puun hinta nousee, niin myös sen myynti lisääntyy. Se kuuluu markkinatalouteen se.
Melkoiseksi yleistykseksi menee rukopiikin ”talousmatematiikka”. Miksi rahantarpeeseen ei myytäisi hyvällä hinnalla vaan odotetaan sitä huonompaa hintaa ja sitten aukkoja kasvatusmetsiin. Hyvällä hinnalla (mikä se olisi ja milloin seuraavan kerran?) kannattaa myydä kalikatkin pois .
Hirvien ruokinnasta ei ole aina kysymys, kun kuusikkoon koetetaan saada lehtipuusekoitusta kasvamaan. Mm. UMP sitä harrastaa eikä ole huono vaihtoehto koettaa sekapuukasvatusta missään muuallakaan kuusikoissa.
Ra-ko kylvö on yksi vaihtoehto tuoreilla kankailla ainakin. Rehevillä kasvupaikoilla ei onnistu kunnolla.
Vesasyntyiset taimet ei kehity tukkipuiksi asti kunnolla. Sikäli niitä ei kannata suosia.
Mitenkäs ra-koivut ja kuusen pienet taimet ? Hirvieläimet syö molempia taimia. Millä tökötillä niitä torjutaan parhaiten ? Voisi olla Trico tai jokin muu ”luomuainetorjunta” paras niillekin. (Esim. valkosipuli,etikka, mintunlehdet + jokin täyteaine toimii puutarhassa hyvin rusakoita vastaan)
Mistäs ne akkuautojen renkaat tehdään ? Jos tarkkoja halutaan olla,niin renkaat kuluu painavissa akkuautoissa enemmän kuin polttomoottorisissa.
Auton renkaiden ympäristöhaittavaikutukset on suuret koska niistä irtoaa esim. mikromuovia ja kumia ym. mitkä ajautuu vesistöihin.
Muovituotteet on erittäin haitallisia luonnon kierrossa. Joka minuutti käytetään pakkausmuovia maailmassa n. 9,2 milj kpl (m.pussia). Suurin osa menee niistä meriin. N. 12 milj. tn muovia / vuosi. joutuu hukkaan. (tämä lisäksi taas uusintana muistutuksena , kun ollaan tässä keskusteluketjussa).
Koneellinen ilmastointi, sähkökiuas ja väärin säädetty lattialämmitys kuluttaa eniten sähköstä. Veden lämmitys ehkä seuraavaksi eniten, jos on paljon veden käyttöä.
Ilppi säästää vielä vähän yli -20 C-ast pakkasellakin, jos on hyvä laite. Varaavalla takalla ei ole pakkasrajaa, jos on kuivia klapeja saatavilla kohtuu hakumatkan päässä tai varastossa lähellä.
Metsäautotie ei vie norm. metsässä kovin paljon tilaa. Jos/kun min. metsäala on esim. n. 70 ha jotta sinne kannattaa rakentaa 1 km tietä. Tiehen menisi maapohjaa n. 1,7 % , varastopaikat jonkin verran lisää mutta melko vähän nekin, kun puut varastoidaan osin ojien päälle.
Muut alueet (rakentaminen, tiet, tuulimyllyalueet) poista metsämaata enemmän käytöstä ja hiilinielua kerryttämästä kuin metsätalous . Metsän kasvusta on hakattu jo 70-luvultä lähtien n. 20-35 milj. mottia/v kasvua vähemmän.