Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
PEFC-sertin ohjeistus lähestyy FSC-sertin vastaavaa. Molemmissa ei ole rajattu avohakkuuta toiminnan ulkopuolelle ; ei varsinkaan FSC:ssä ulkomaalaisten tulosten perustella tarkasteltuna. Joko kohta kannattaisi liittyä FSC-sertiin ? Toisaalta myös sen sertin vaatimuksia voidaan lisätä (ja lisätäänkin) vähän väliä. Syntyvien lisäkustannusten maksajan tulisi tulla muualta kuin vain mo:n pörssistä.
Vanhemman (Syke) tutkijan Puntilan mukaan (MLU) lahopuita ja muita tärkeitä jää uuden ohjeen mukaan PEFC-metsiin riittävästi jotta uhanalaisten lajien määrä ei lisäänny. Jos mennään mielellään yli min. tason 10 isoa puuta ja 10 lahopuuksi laskettavia /ha, niin aina parempi.
Isoja lehtipuita kannattaa jättää ryhmiin. Haapojahan ei kannata muutenkaan juuri kaataa ellei halua hankalasti torjuttavaa haapavesakkoa tilalle ja haitolle.
Vesakosta tuossa saanee rittävästi polttopuuuta. Latvukseltaan huonoimmat vain pois ensin. N. 4-5000 kpl/ha tiheyteen harvennus lumi ym. tuhovaaran takia alkuun. Jatkossa saat olla joka vuosi harventamassa klapiaihioita pois , kun lehtipuut vesovat uutta ja kasvu on ” huimaa”.
Tavan kelisssä ajaminen ja pääseminen taka-tai etuveto-/nelivetoautolla on suunnilleen samanlaista. Liukkailla ja lumisilla keleillä eroja alkaa tulla esiin. Akkuauton edulliset käyttökulut ja päästöttömyys on lähinnä satua. Akun valmistus lisää päästöt samalle tasolle muiden ”perinteisten” autojen tasolle. Lisäpaino lisää kulutusta ja sähkön keskimääränen hinta on nostanut latauskulut kaikkineen korkealle.
Hyvä riittävän tehokas 4-vetopolttomoottoriauto ei lisää kulutusta kohuuttomasti puolivetoisiin verrattuna. Ne vanhat 6-10 sylinteriset bensarosvot on jo menneisyyttä. Monenlaista eri autoa olen ehtinyt kokeilla 10:en vuosien aikana joina olen autoilla töissä ja vapaa-aikana ajanut . Uudet autot on yleensä parempia myös ajettavuudeltaan kuin vanhat.
No luulisi olevan metsän kasvua seuraavia ohjelmiakin. Ennusteita ainakin on olemassa siihen. Mm. ohjelmistot joilla tehdään ms:a laskee tulevaa kasvua kuviokohtaisesti. Jatkuvapeitteisen kasvatusta on helppo simuloida , kun käydään ensin katsastamassa jotain myrskyn pieksemää jk-kohdetta . Siihen verrataan ja mietitään miksi kannattaisi ottaa lisäriskiä; joskus ehkä kannattaakin.
Risuparta : missä on se metsä jossa itse olet suojellut edes yhden säästöpuuryhmän ?
Minä olen säästänyt joka leimikoilla niitä hakkuilta. Rantametsissä on jätetty rantavyöhykkeet hakkaamatta ja lahopuita on suojeltu/eurokantoja jätetty .
Pihateiden ja pihojen aukaisu tuntityönä ja laskutus sen perusteella erikseen . Miltäs tuo kuulostaa ? Tieyksiköt oli sitten varmaan jyvitetty ihan eri tielle.
Entiset suupuheet ei varsinkaan merkkaa mitään uusien omistajien tullessa osakkaiksi. Tieyksikköjako nykytilanteen mukaan yhteiselle tielle ja muut tarpeet erikseen, näin ne on näppylät…
Samaa mieltä kuin ed. Metsäkupsa tuosta lumenaurauksen hinnasta. Joskus joutuu linkoamaan esim. 0,5 m tuiskukinoksia eikä se itekseen tapahdu lumen lennättäminen.
Sitähän minäkin. Ei ole mitään muuta kuin näköhavaintoja toisten metistä. Ei osallistumista oikeasti ls-toimiin. Luonnonperintösäätiö lienee ainut ls-porukka joka myös suojelee metsiä eikä vain arvostele toisten tekemisiä.
Risuparta on liikkunut väärillä teillä (tai ei ollenkaan) , jos ei ole huomannut että säästöpuuryhmiä tehdään ja jätetään myös tukkipuita pystyyn riittävästi.
MK:n seurannan mukaan viime vuonna PEFC-sertimetissä jätettiin keskimäärin 2 x min. määrä/ha puuta tähteelle .
Kyllä ne säästöpuiden ym. pystypuiden jättämiset kustannetaan pääosin vain mo:en kukkaroista. Osa kuuluukin kustantaa mutta osan saa luvan kustantaa myös mm. rikas sertifirma ja heidän lakeijansa.
Suojelun tuleekin maksaa niin että tuntuu (kertoi nimim. Petkeles kerran). Hyvin on suojelu otettu huomioon Vk:n leimikolla. Mitenkäs nämä suharit reservuaarit, risuparta ja Petkeles itse ? Onko tullut tehtyä oikeaa metsien suojelutyötä ja minkä verran ?
Itsellänikin on esim. 1,5 ha pikkuaukolla tukkipuuta pystyssä n. 1200 €:n edestä. Ja muut karahkat sen päälle säästöpuuryhmissä.
Säästöpuuryhmät yms. luonnonhoito rannoilla ja kosteikoissa , lahopuun jättäminen , eurokantojen tekeminen, maastoon sopiva leimikon rajaus. Ne korjaa tilannetta melko paljon nykyään eikä Suomessa tehdä jopa FSC-metsiin käypiä 100-150 ha:n aukkoja kuten jossain muualla on ollut tapana tehdä.
Liian isot aukot johtaa helposti ääreviin pien-ilmastoihin taimikossa. En siksi tekisi kovin isoja aukkoja vaikka laki ja omistettu metsäpohjapinta-ala sen salliikin.