Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Kuuluuko ”pihatiet” osaksi aukaistavaa metsätietä vai ei ? Ilm. ei kuulu. Joten…
Uudet yksikköjaot ja menneet on menneitä eli voipi olla paras tapa tuossa vain jakaa yksiköt oikein kullekin kuten auramies on jo ehdottanut, ja unohtaa aikasemmat käytännöt ja niistä syntyneet erot maksuissa.
”Vielä niitä honkia humisee tukkiijoellamailla…”
Jokunen ammatimies vielä on jäljellä. Taimikon varhaishoito oli huolella tehty. Ei tosin ollut kotimainen tekijä eikä ollut homma edullistakaan. (Molemmat osaa, jos ossaa, en sitä väitä puoleen enkä toiseen).
Moto-/ajokuskitkin vaihtelevasti osaa tai ei ihan osaa kunnolla hommiansa. Yleensä vielä on osanneet aika hyvin. Jos pilaa aiemmin hyvin hoidetun metsän leimikon (”helppo kohde”) , niin sitten tullee sanomista, mutta ei ole ainakaan toistaiseksi vielä onneksi niin päässyt käymään.
Sekapuustot / lehtipuuta lisäksi kasvamaan kuusikkoon. Siinä ainakin eräs keino lisätä maaperän ravinnekiertoa. Maaperästä ”irtoaa” puiden kasvuun vain murto-osa sen ravinnevaroista. Mm. maan koostumus (raekoko, lajittuneisuus ) , lämpö-/kosteusolosuhteet ja pH vaikuttaa siihen myös minkä verran on käytössä ravinteita. Käyttökelposia ravinteita voi myös lisätä terveyslannoituksilla (turvemaa)metsiin.
Aikasempiin vuosisatoihin vertailuhan ei käy , kun muualla Euroopassa kuin Suomessa oli silloin vielä metsät hakkaamatta. Tulisi liian kalliiksi ja mahdottomaksi ennallistaa. Siksi on hatusta vetästy v. 1952. Ojien tukkimistahan se tietäisi monella mutta siinä unohtuu silloin hiilinielujen lisääminen. Kasvihuonekaasu taseesta puhumattakaan.
Muuten ”samat sanat” sanosin kuin AJ.
Kyllä auttaa ainakin lisälannotus pihapuille ja muillekin.
Kun puhutaan kustannustehokkuudesta,,niin vähät varat pitäisi kohdentaa hyvin toimiviin tapoihin niin monimuotoisuuden kuin hiilitaseen parantamisessakin.
Talousmetsissä esim. ekologisetkäytävät (ei tarvita laajoja vanhan metsänsuojelualueita), lahopuuta lisää jo hyväksi havattuja tapoja lisäämällä (eurokannot esim.), vesiensuojelulaki ym. ulotettava koskemaan myös ojitusmätästystä, Sertit,ml, lsl, vesilaki ja muut lait on jo riittäviä sääntelyrajoja metsissä ; vain pientä lisäsäätämistä tarvitaan käytännössä, ei juuri lain- säädännössä
Juuri niin piti olla ; 1 v:ssa liki 1 mrd € .
Komission esitys oli kustannuksiltaan vähän alle 1 mrd € Suomessa n. 10 vuodessa. Muut maat varmaan ehti sorvata esitykseen tarpeellisia poikkeuspykäliä mutta meillä koko asia tuotiin (eduskunta)keskusteluun liian myöhään. Sen kuvan on saanut uutisten perusteella. Ministerit sitte koettaneet laastaroida mokaa lausunnoillaan.
Mistäs ummikkona selvität taustat ja todellisuuden nykyäään. Siinä on jokunen vanhempikin ”tieteenharjoitaja ” helposti opetuksen ja opettajien oman näkemyksen varassa. Kriittistä ajattelua opetetaan enemmän vasta AMK:ssa ja YO:ssa. Lukion istumisen jälkeen.
Ei nuoret tyhmiä ole mutta oikean tiedon hankkiminen on nykyaikana paljon vaikeampaa kuin joskus ennen. Siksihän mm. tänne koetetaan kirjotella jo testattua ns. hiljaistatietoa metsäasioista , kun ei muualle oikein hyvin sovi enää.
Metsäfirmatkin keskittyy haalimaan lisää FSC-serti-alueita jotta toisen pään asikkaiden tyytyväisyys säilyisi. Tämä liittyy ap:een siinä, että turvemaita pyritään saamaan suojelun piirin ja ennallistettua enemmän kuin olisi tarpeen sen lähtötilannetavotteen eli ilmastonmuutokseen vaikuttamisen takia. PS Laskin että erään firman tarjoama ilmainen fsc-sertifiointi kustantaisi itelle lisäkuluja n. 2,3 x enemmän kuin firman mainokseksi lähettämä laskuesimerkki esitti. Kumulatiivinen ”sertietu” pitäisi olla n. 4 k€/10 v. mutta minä laskin, että sen tulisi olla min. 8850 € suurempi jotta tulisi tasoihin norm. puun korjuun käytännön kanssa. FCS-serti keskittyy vanhojen , puustoisten metsien suojeluun (firman prosyyrin mukaan).
Lähemmin tarkastellen suomaiden ”uudistamista” ei tarvita muualla kuin niiillä n. 600 000 ha:n aikoinaan väärin ojitettujen kasvupakkojen itsestään ennallistuvilla kohteilla. Ne pääosin puita kasvamattomat suot ennallistuu parhaiten ítsestään, ilman radikaaleja kaivinkonesulkeisia jotka lisää mm. ravinnepäästöjä ja ovat kalliita toteuttaa.
Viheriäillä on oma lehmä (kone) tässä ojasssa, eli LSL omistaa ennallistamisia tekevän firman . Siitä johtunee älyvapaat kasvavien metsien ennallistamisvaatimuksetkin. Niiden korrelaatio ilmastonmuutoshyötyihin on yleensä negatiivinen odotuksiin nähden.