Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Hiilinielujen ja -varastojen sijaa tulisi puhua hiilitaseesta ja ymmärtää mitä se tarkoittaa . Metsän tapauksessa se sisältää monia asioita mutta , kun halutaan hämärtää koko asiaa , niin höpistään sitten milloin hiilinielusta ja milloin -varastosta.
Taannoin palstallekin postatussa (TY Petkeleks) videossa metsäympäristäalan asiantuntija kertoi kuinka metsän vanhojen lajien indikaattorilaji selviääkin hyvin uuden metsän säästöpuuryhmän vanhoissa puissa. Samoin myös mahdollisessa maanmuokkauksesta kärsineet mykorritsasienet levittäytyy uudestaan uuden aikaan saadun taimikon kasvupaikalle muutaman vuosikymmenen kuluessa säästöpuuryhmistä lähtien (Saattoi olla keskimäärin n. 20 v. se aika).
Vihriäisten nuorin kansanedustaja Iiris kertoo (US) , että pitäisi panostaa muuhun kuin klapitukseen tai turpeen käyttöön lämmitysratkaisuissa. Maalämpö kuulemma olisi parasta. Mutta kuka kustantaa ne laitokset ?
Maalämpösysteemi kustantaisi esim. omakohtaisesti n. 3x enemmän kuin (osin sähköä säästävät) aurinkopaneelien kustannus .
Hölmöin lisäkulukohde on kerrostaloihin sähköautojen tuoma latauspaikkojen rakentaminen . Heti kakkosena olisi pakollinen maalämpöpumppujärjestelmien hankinta kunnissa.
Kelirikkoleimikoilla hyvä kysyntä. Mitähän laittaisi kantohinnaksi ?
Metsälaitumet on harvinaisia ja niitä pitää suojella. Uudemmat lehmilaitumet on tietysti eri asia. Mutt miten ennallistetaan harvinaistuneet metsäniityt ? Nummistakin ollut puhetta viheriäillä julkisuudessa ; niistä me ei olla kovin huolissaan.
No,” Olen lukenut minäkin Tuntemattoman Sotilaan ja pari muutakin kirjaa”-sano.
Onko luonnontuhot (muut kuin puun kasvatusta haittaavat hirvituhot) yleisempiä tiheissä vain harvemmissa, hoidetuissa metsissä (harvennuksin hyvin hoidetuissa) ? …Sitähän minäkin…
PS voipi olla puiden juurenpäissä valoreseptorit. En väitä vastaan , kun en ole ollut paikalla valmistusvaiheessa. Tormaattorin vuokrabisneksestä on ollut juttua aiemminkin ja huonoksi todettu ainakin tuotoltaan mo:lle. Metsänhoidollisesti voi olla hyvä asia, kun joku hoitaa .
PS2. Citikasta puheen olleen eräs metsämies sanoi kerran, että sitikassa oli hyvää lopulta se kun pääsi siitä eroon. (Aasinsilta olemassa metsään;muutenhan autokeskustelu on ihan eri ketjusssa).
Skinheadit edustaa monissa kaupungeissa niitä ”vastavoimia” jollekin .En tiedä sitten miten paljon niitä on ja mitä vastaan. Mutta ”perinteisesti” hakaristiporukka ei hyväksy mitään muuta kuin oman ideologiansa.
Ihan älytöntä liki 1 mrd/v. jotain ennallistamiskuluja, kun oikeasti itse asiaan (ilmastonmuutoksen hidastaminen ja monimuotoisuuden lisääminen) nyt esitellyt toimet ei edes toimi. Joku punvihriä yritti kertoa palstallakin miten koko ennallistamisen kustannus Suomessa olisi vain 1 mrd mutta se olisi oikeasti n. 10 mrd/10 v.
Tuossa uusimmassa ns. vihreässävallankumouksessa on varmaan myös Keski-Euroopan metsäteollisuus jotenkin mukana (lobbarit) kuten oli aikoinaan GP:n kampanjassa saada Suomen metsäasiat huonoon valoon feikkikuvilla aukkohakkuualueista.
Rinkopaneelit hankkii itsensä takasin n. 6 vuodessa. Sain saman takaisinmaksuajan kuin ed. PuuHastelija. Jos sähkön hinta sama kuin viime kesänä.
Nyt on niin pilvistä (johtuuko osin Venäjän hukkaan polttamasta maakaasusta ?) , että ei paljon heru paneelisähköä. 1 kWh luokkaa /pv tuotto. Mutta ei tarvi kuin vähän poudistuu, niin jo taas pelittää.
Eipä maakaasun halpeneminen juuri vaikuttanut sähkön hintaan. Viikonlopun halpa pörssisähön hinta johtuu muista tekijöistä. Yösähkö olisi halpaa mutta kuka jaksaa vahdata ja käyttää yöllä ellei ole automaatttista syöttöä.
Monimuotoisuuden lisääminen tod.näk. eniten uhanalaisten lajien suojelemisiksi edellyttää mm. metsäniittyjen ja paisterinteiden ennallistamista. Siinä joutuu hakkuuttamaan aukoksi esim. melko hyvin kasvavia metsiäkin, kun vertailuvuosi on 1952. Hiilinielun lisäämisen kannalta huono asia mutta minkäpä teet, kun monimuotoisuus ja lakipykälät vaatii .
Turvemailla pitänee 70-luvun alussa tehtyjä ojia alkaa tukkimaan vaikka ne on jo hyvin ”maastoutuneet” eikä sitä mielellään lisäisi ravinnepäästöjä jo puhdistuneisiin vesistöihin. 1952 muutamilla soilla ei kasvanut juuri mitään muuta kuin rahkasammalta. Nykyään siellä on yli 140 mottia/ha keskimääränen puusto.
Niin se olikin Koreansuhdanne vuosi -53 (?). Mutta sehän oli nyt vertailuvuotena v. -52 . Mutta ei varmaan ole niin nöpön nuukaa mitä vuotta sen vuosikymmenen alussa käyttää vertailussa. Ja puukaupat silloin tehneet muistanee oikein vuosikymmenen alun.
Kuin myös käytän melko hataraa päätä (tietojen sopiikin päivittyä suht. helposti) ja tavan paperista suunnitelmaa mutta myös metsäänpistefistä muokattua metsäsuunnitelmaa koneella.