Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Monimuotoisuus eikun lisääntyy taas, kun uudet PEFC-sertisäännöt tullee käyttöön laajemmin. Viime vuonna taisi jo olla useimmilla käytössä, kun esim. säästöpuita on jätetty seurannan mukaan keskimäärin 2 x:nen määrä min. vaatimukseen verrattuna.
Eli siis kertauksena (ML uutimissa tarkemmin) min. on 10 isoa puuta + 10 lahopuuta/ha*. isojen puiden min. lpm 15 cm ja lahojen 20 cm (tai 2-5 m:n eurokantoja saman verran*).
Niinhän se olikin että ML on emoyhtiö ja MG ja MB ovat erillisiä toimintayksiköitä.
Minusta mielenkiintoisinta on miten paljon myös metsäpää hyötyy ehkä vuosisadan parhaan vuoden tuotoista, kun sen aikaan saaminen on ollut paljolti halvan kotimaisen puun ansiota. Toki sekin kiinnostaa miten suhtautuu toisiinsa korkotasojen suhde. 1-2 vuoden käytännössä miinuskorkoinen laina joka on ollut B-osuuksien lainaajien ”kohtalona”, ei ole kovin häävi lopputulos. Mutta osallistuminenhan se oli tärkeintä, ei niinkään hyvin pärjääminen , niinhän se oli jossain hyvin sanottu…
”Tikun nokassa” on olleet yhden vuoden muutokset metsien vuosikasvussa ainakin julkisuudessa.
Hiilinielun min. vaatimukset tullee nyt ennallistamisessa v. 1952 vuoden tasoihin. Kukahan lienee keksinyt juuri sen vuoden ? Suomessa silloin oli vielä suht. vähän teollisuutta verrattuna moniin muihin EU-maihin. Pähkähullua vertailla tuolla tyylillä.
Jossain aiemmin oli juttua , että ennallistamisen kustannus olisi muka vain n.1 mrd euroa. Se oli vain yhden vuoden kulua , 10 vuodessa jolloin on ”1. tarkistusvuosi” summa on paljon suurempi.
Joku yleistää (taas). Maasturien kuskeilla ei ole aina näyttämisen pakko . Eikä varsinkaan parkkeeraamalla ojan metsän puolelle autonsa. Miksi ihmessä joku noin tekisi ? Jos jossain porukassa on tehty, ei se tarkoita että joka paikassa tehtäsiin samoin. Vertailutyytymättömyyttä sanosin olevan ilmassa, kun ei haluta myöntää mitään etua olevan 4-vetoautoilussa verrattuna takatuuppareihin tai etuvetoihin. No, on se 2-veto melko hyvä sekin ; parempi kuin yksipyöräveto.
Metsäosuuksien lunastusoikeuden ja em. ”pakkomyyntipykälä” pitäisi nostaa maksettavia korkojakin. Varsinkin nyt kun inflaatio% on n. 8 ja ML:n tulos noussut liki 40 %. Kummallista jos pääosin mo;n omistama yhtiö ei reagoisi selkeästi omistajiensa kritiikkiin. Puunhankinnan jatkuvuus pitää turvata ja suurin osa puusta tullee jatkossakin kotimaasta. Euro toimii varmaan hyvin konsulttina .
Energian hinnan moninkertaistuminen ja myös muiden tuotteiden hyvät hinnat/menekki nostaa tämän vuoden tuotot huippuun jokaisella 3:lla isolla .
Puun jalostus alkaa jo kannolta, kun puu kaadetaan. E-puuta varsinkin välittää myös myhitys. Samoin pikkutukkeja niitä sahaaville. Korkokin näyttää hyvältä , ehkä pullopostissa tulee joskus tietoa siitä mehtäukollekin.
Ajoporot lienee silloin käytössä, jos moottorikelkat ei kulje. Aikoinaan esim. Hallan ukko (oli isoukin tuttuja) ajeli pitkiä matkoja pitäjästä toiseen porolla.
Hirvet ja kauriit on osa ruokaturvaa nykyään , jos tulee nälkä. Vhp:ja taitaa olla jo reilusti yli 100 000 , hirviä suunnilleen 100 000 ja muita kauriita kymmeniä tuhansia.
Kun viimeksi tehtiin kunnostusojitusta , kustansi ojametrin kaivu muistaakseni 26 c. Eli 20 m ojavälillä 130/ha € (+ muut kulut). Nyt on hinnatkin nousseet joten ennalistamiskaivelu on kallista lystiä.
Visakallon ehdottamat aavistushakkuut on melko hyvä valinta tähän(kin) kohtaan, jos vain puun hinnoista päästään sopimukseen.
S-boonukset hoitaa tulopuolen , pankin suoraveloitus ja verottaja hoitaa laskut, mikäs siinä on silloin pällistellessä.
Linkola oli muuten oikeassa ; punaisen maidon käyttöä pitää lisätä koska pikkulinnut tarvii kärpäsiä ravinnokseen. Siitä taisi tulla välirikko ”oikeiden viheriäiden” kanssa Linkolalla.
… Ehkä siksi , että 4-vedolla pääseeee pintakaasullakin, kun puoliveto jo jää kiinni lumeeen tai liejuun 🙂