Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Mittaamattomia vahinkoja hiilitaseelle aiheuttaisi myös esim. H:ki-Tampere tunninrata-hanke. Fem 5 tv haastatteli suomalaista yhdyskuntaympäristön suunnittelijaa joka kertoi miten hakoteillä koko ratahanke on myös sen kerrotun ns. säästöjen osalta. (vanhan radan kunnostaminen ja junavuorojen lisääminen olisi ratkaisu koko ongelmaan ). (Mutta olisiko ehkä jopa niin, että suurin ongelma on asiassa , että as.tuntija on suomenkielinen , kenties väärästä puolueesta ? En ihan heti sitä usko mutta on sekin tietysti mahdollista).
Miksipä ei voisi arvioida myös jatkossa tapahtuvaa hiilen sidontaa metsissä, kun hiilitasetta määritetään kuitenkin pitkälle aikavälille eikä kuten nyt on ”muotia” yhden vuoden muutosten avulla (esim. yhden vuoden heikko puiden kasvu tai tavallista isompi vuoden korjuumäärä) . Ihan hölmöläisten hommaahan semmonen ”laskenta” on, kun kasvu voi taantua monesta eri syystä yhdeksi vuodeksi ja lisääntyä taas seuraavana vuonna.
”(Kulutuslukeman) Pitäisi alkaa 5:lla eikä 6:lla”. Ei juuri mitään merkitystä , turha vedota tuohon, kun litran ero on kurottavissa kiinni vaikka sillä ajotavan muutoksella. Jälleenmyyntiarvoon vaikuttaa enemmän esim. auton haluttavuus, kunto, ajokm:t käytettynä kuin se, että onko neliveto vai ei. (nelivedon toteutustapakin kyllä vaikuttaa ”menekkiin” ).
Noin 1000 €/ha kustantaa suo-ojien tukkiminen ja aiheuttaa alkuun ravinnepulssin vesistöön ja jatkossa lisää metaanipäästöjä. Kuka tekisi omin varoin tai muidenkaan (yhteisillä), jos Ojalan-laskuoppia on joskus edes auttavasti tavannut ?
Mikä ahdiniko se on metsäyhtiöillä, kun tulokset on kaikkien aikojen tapissaan. Osinkojen nostajilla voi olla tietysti huoli kurssikehityksestä mutta jos mo toivoo pientä korjausliikettä kuitupuun hintaan, niin se ei ole mitään ahdingon lisäämistä. N. 200 – 400 €/puunmyyjille (TY) nyt lisää jälkitilissä ei vie ylimääräisiä voittoja saaneita metsäyhtiöitä konkurssiin.
FSC:iin liittyminen muuten lisää puun kantohintaan n. 1 €/motti. Ei riitä syntyviin lisäkuluihin se. Ei varsinkaan silloin , jos on paljon rantametsiä eikä ole yhtään joutomaata/kitumaata mistä suojella.
Mutta mikä on metsän hiilitase ? Jos tehdään esim. päätehakkuu josssa tukkipuuta lähtee 85 % , sahapuuksi ja hiilivarastoksi n. 50% siitä ja sellupuuksi loput käyttöpuuta, fossiillisia korvaavia tuotteita niistä. Uusi metsä kasvatetaan jalostetuista taimista . maanmuokkaus laikkumätästämällä. Seur. kiertoajalla metsä kasvaa 70 vuodessa n. 90-100 mottia/ha ennemmän puuta kuin edellisen kiertoajan puut. Hiiltä kertyy maahan ja puuhun n. 1,3 x 100 mottia /ha enemmän.
Jos Mg ei ala maksaa kunnon korkoja muutan Köpikseen ja anon Ruåtsin kansalaisuutta kuin Nykänen aikoinaan. B-osuuksillekin min. inflaatiotarkistuksen mukainen korko koska makuuttavat siellä (sijoittavat tieten niitä eteenpäin tms) eikä rahoja saa pois kuin vasta pitkän ajan päästä.
Jos jatketaan ap:n aiheesta vähän sivuten, niin kannattaa muistaa, että männiköissä on tarkempaa tiheyden kanssa myös metsän vanhemmalla iällä kuin kuusen harvennuksissa. Männiköt kärsii kok. kasvussa enemmän harvassa asennossa kuin kuusikot.
No ei. Puolen m:n kasvuja isoimmissa männyntaimissa joten ei mene kuin 5 v.
Joka nurkasta raapiva auto ei kuluta liian paljon. Ajotavasta on enempi kiinni kulutus. 4-pyttynen nykyaikanen 2 l:n polttomoottori kuluttaa vain n. 6-7,5 l/100 km vaikka on neliveto. Ennen saman verran tehoa oli 6-koneissa joilla kulutus oli yleensä monta l yli sen 7 l/100 km. Jos esim. ajaa 80 km/h keskinopeudella 100 km/h sijaan, säästyy bensaa 1 l/100 km. Jos ajaakin vain vaikka 20 km 100 km sijaan, niin vielä parempi. Kun matalamaavaraisen auton pohja alkoi raapiutua usein vähänkin epätasasilla teillä, vaihdoin sen korkeampaan ja 4-vetoseen.
G.Orwellin 1984 -kirja on todellisuutta nykyään. ((2 x (1 +9)=20 ja 8+4 =12))