Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
B-osuuksien takasinmaksu kestää keskimäärin n. 1,5 v. niiden irtisanomisesta. Siksi niillekin tulee maksaa oikeaa korkoa eli ainakin 7-8 % tälle vuodelle. Nehän on olleet korotonta (miinuskorkoista tässä tilanteessa) lainaa konsernille. Sekin olisi vasta min.taso koska inflaatio on ollut tuota luokkaa. Metsä A1 osuuksille 7 +6 = 13 % . osuusmaksuille 7 +8 =15 %, vanhoille A-lisäosuuksille 7 +3 = 10 %. + lisät 4 v:n puun myyntimäärien mukaan.
Sellutuoteet on arvossaan varsinkin maailmalla, kun yritetään korvata luontoa ja varsinkin veistöjä saastuttavia muovituotteita kierrätettävillä puuperäisillä.
Vuodessa meriin kertyy 12 milj tn uutta muovijätettä. 9,5 milj. pakkausmuovia heitetään menemään yhdessä minuutissa. (L: tv2 25.10) . Kalat, valaat ja linnut mm. syö muoveja ja muovirakeita ja kuolee nälkään.
Suomen hiilidioksidipäästöt (erit. metsistä ja pelloilta) on itikanpissiin verrattavissa oleva haitto tuon rinnalla. Viheriäiden keino saada fokus todellisesta ongelmasta pois.
Eipä sitä tieten tutkita mikä olisi mo:n kannalta katsottuna optimi. Mutta ei ole niin väliksikään kun asiat selviää ilman erityistä tutkimustakin. Kasvupaikkojen , puulajien ym. vaihtelu ei ole mikään syy toisaalta jättää asiaa huomiotta.
Klapitus onnistuu varmaan hyvin vaikka kasvatustiheys olisi vähän tavallista suurempikin. Paras klapipuun rklm on n. 15-20 cm – as we all know…
<p>Nyt ollut ostajan markkinat. Siis puun ostajan, kun qvartaalien tulokset olleet huippua joka firmalla. Umpillakin nousua tuloksessa 84 % . Liikevaihdossa vähemmän. </p><p>Halpa kotimainen raaka-aine mikäpä mukaan on pääsyy huipputuloksiin. MG ainakin jakanee viimestään ensivuonna tuloksestaan entistä enemmän myös sen mahdollistajille eli puun myyjille. </p>
Metsäniityistä ja nummista puhui joku viheriä edustaja radiossa , kun oli juttua suojelua tarvitsevista alueista. Siinä sitä onkin ”sarkaa kynnettäväksi”, kun nuo ensin saa suojeluun Suomessa.
Ennallistaminen koskee kuulemma myös kaupunkiseutuja, kun puistoja ei enää saakaan aukkohakata rakennusmaaksi kuten on tehty esim. Helsingissä.
”Mikä ei ole oikeus ja kohtuus ei voi olla lakikaan”.
Jokainen suojelee omia metsiään sen kuten parhaaksi näkee ja pysyy lain rajoissa. Toisten metsien suojelu ei ole oikein, ei ole kohtuullista aikä oikeuttakaan sitä kellään tehdä. Mitä ”kunnianhimoista l-suojelua” se on jos oma satsaus suojeluun on lähinnä ilmaan huutelua tai toisten omaisuuden hukkaamisvaatimuksia ?
Luonnonperintösäätiö on yksi harvoista toimijoista (muut kuin jotkut metsäpuolen firmat ja yksityiset mo:t) jotka suojelee omin varoin luontoa.
Kärpät voittaa loppupeleissä Ilveksen. Pienikin voi voittaa isomman .
Selvähän se, että voimakas petokanta kurittaa saaliseläinkantoja. Merikotkia on suojeltu ja niitä on jo liikaakin toisin paikoin sisämaassa asti.
Eikös se Hersonin alue ole venäläisten uhkaaman hukuttamisen uhan alla ? Uudelleenkoulutus lienee osatarkoituksena. Toista (ja kolmatta) syytä voi koettaa arvata, jos ei jo ole keksinyt.
Kyllä kai se kok. kasvu muuttuu yhtenä vuonna, kun kasvuolosuhteetkin vaihtellee vuosittain. Muita syitä voi etsiä esim. harvennusrästien suuresta määrästä Pohjois-/Keski- Suomessa. Liki milj. ha harvennusrästejä hidastaa kasvua jossain vaiheessa. Esim. Kainuussa kestävähakkuutaso olisi n. 5 milj. mottia , vuosikasvi on 7 milj. mottia. Vain 4 milj. motin vuosittaiset hakkuut lisää harvennusrästejä joka vuosi. E-Lapissa / Pohj. Pohjanmaalla/Pohj. Karjalassa samat ongelmat.
Vanhan metsän vuosikasvu saattaa olla negatiivinenkin. Talousmetsien luonnonhoito on melko hyvin onnistunut koska sertit, metsälaki, ls-laki ja vesilaki mm. määrää reunaehdot ja koko ajan on menty parempaan suuntaan .
Ekologisia käytäviä tulisi lisätä ja muuta vesiensuojelua kuin tarkkaan jo säänneltyä kunnostusojitusta tulisi tehostaa. Ennallistaminen esim. lisää päästöjä , jos sitä tehdään tonkimalla soita kaivinkoneella.
Hyvä tutkimusaihe olisi Lukelle selvittää kannattavimmat viljelytiheydet (esim. ku/rako istutus, mä myös kylvö) niin, että min.tukin laatuvaatimukset vielä täyttyy suurimmaksi osaksi kasvatettavilla puilla eri kasvupaikkatyypeillä. Metlan ajoilta löytyy mm.tutkimuksia oksien paksuuksista ja mh-suosituksia tukkien kasvattamisesta parhaaseen laatuluokkaan.
Luontaisesti syntyneet tai kylvetyt mä-taimikot voi hyvin kasvattaa taimina vähän tiheämmässä laadun ja/tai hirvivahinkojen estämisen takia.
Jätevesistä pitää (pitäisi) puhdistaa mm. pesuaineiden jäämät ja muut ylimääräiset haitat kuten esim. kolibakteerit. Typpi, fosfori ,kalium ym. ravinteet on niitä jätevedestä talteen otettavia jos mahdollista.
Sähkön hinta nousee jatkossa kaikilla. Pörssisähköön siirtyminen kannattanee , jos määräaikasen hinnat alkaa 2:lla tai 3:lla/kWh . Siinä oppii ehkä säästämään sähköä erilailla kuin ennen, kun hinnat on olleet n. 4-6 c/kWh.
Miten muuten kiertoilmatakka voi painaa(?) 5 tn . (vai oliko sen hinta 5 tn?) Sehän on yleensä niin että varaava takka on painava ja kiertoilmatakka paljon kevyempirakenteisempi.