Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
(Pakko)liittyminen yhteiseen jätevesien keräilyyn johtuu samasta syystä kuin vesikolhoosiin liittyminenkin. Eli maksajia tarvitaan isojen remonttikulujen takia. Vesijohtoverkostot pitää uusia ja se maksaa hunajaa. Jäteveden käsittelyssä sama suunta. Meillä oli ennen 2 sakokaivoa ja niistä tyhjennys jätevesien kuljetukseen (ja tulvavesien imeytys hiesumaahan + pitkä matka ojia pitkin vesistöön. Ravinteista fosfori sitoutuu pieniin maapartikkeleihin eikä kulkeudu kovin helposti eteenpäin) . Jätevesiverkostoon liittyminen tuli pakolliseksi joitain vuosia sitten. PS vesilaskusta vielä; esim. perusmaksu on jo yli 10 €/kk, sitten on vielä veden hinta, jäteveden käsittelymaksu ja sen perusmaksu. Kok.kustannus on n. 3-4 x entiseen verrattuna.
Sähkön siirto kuuluu myös paikallisten monopolien hallintaan. Yösähkön lisääntyvä käyttö vähentää päiväsähkön tarvetta ja laskee sen hintaa ainakin teoriassa. Pörssisähkön käyttäjille luonnollisesti iso ero sähkön Kwh-hinnassa , jos pystyy lisäämään yösähkön käyttöä ja vähentämään pv-sähkön käyttöä.
Ei nyt ole aika ”ennallistaa” edes turvemaapeltoja. Ruokapula on tulollaan ja yhdet selittää menneiden hyvien vuosien aikaan keksittyjä ennallistamisia. Hoskonen puhuu asiaa , kuunnelkaa (Yt:sta) vihriät änkyrät ja oppikaa jotain.
Lekuja tarvitaan tulevaisuudessa mm. laivojen rakennuspuiksi ja niiden sydänpuuta luontoherätyksen saaneille (ei huono asia, jos pysytään kohtuudessa) korvaamaan lahonestomyrkkyillä käsiteltyä puuta. Oikein harvassa asennossa lekut kasvaa alle 30 vuodessa n. 700-800 l:n puiksi. Sydänpuutahan niissä on silloin vielä suht. vähän mutta muuhun käyttöön kuin rakentamiseen sopivat hyvin.
Ap:n aihe on hyvä ja perustelut myös. Lienee tullut tärkeimmät jo kerrottua edellisissä kommenteissa (en jaksanut kaikkia lukea). Sen voisi lisätä vielä , että biomassan kasvu on suurimmillaan tiheissä metsissä mutta silloin hiilitaseessa hiilivarastot jää lopulta pienemmiksi tukkipuun huvetessa.
Itsekin kirjottanut tuosta kannattavuuteen liittyvästä asiasta jo vuosia sitten. Päädyin suunnilleen samaan lopputulokseen ”tutkimuksissa” kuin ap:ja. Havupuita (tai lisätaimina muitakin puulajeja) tulisi olla kuitenkin taimikoissa keskimäärin n. 1200-1500 kpl/ha riippuen mm. kasvupaikan puuntuotantokyvystä ja kasvatettavasta pääpuulajista. Pääpointti on tukkipuiden nopeutuva kasvu myyntipuiksi, ei niinkään säästö uudistamiskuluissa.
Sähkönsiirtoyhtiöt saa maksuhelpotusta 7 kk Fingridiltä. 300 milj. euroa. Paljonkohan siitä siirtyy asiakkaille ? Jotkut siirtoyhtiöt varmaan siirtänee osan edusta asiakkailleen jotka maksaneet itsensä jo kipeiksi kk-siirron perusmaksuja. Mitä hyötyä on säästää sähköä, jos siirtomaksusta/sähkölaskusta ylivoimasesti suurin osa on perusmaksua ? Ns. yhteinen etu on melko hyvä kannustin mutta ei se toimi kokonaan ilman henk.koht. etua, jos firmat ei ole ”säästötalkoissa” mukana vaikka hyötyvätkin itse esim. juuri alennusten muodossa. E-omavaraisuus on hyvä päämäärä nykyään.
Edelleenkään konenäly ei osaa katsastaa ko. kasvupaikan erit. olosuhteita esim. tuulisuuden suhteen harsintametsässä. Riippuu ohjelmoijasta miten hyvin jokin ohjelma painottaa mitäkin tekijää. Tekoälyn käyttö voi olla ja varmaan onkin jossain suhteessa parempi apu kuin huonot neuvot ; en kysyisi ainakaan miltään jk-firmoilta apuja mh:on järjestämiseen omissa metsissä vaikka kuinka olisi ns. tekoälyt hanskassa heillä.
Googlea käytän melko harvoin , on niitä muitakin hyviä hakukoneita olemassa. Hakukoneetkin ”harhauttaa” koska ensin hakuun voi tulla esim. parhaan googlen asiakkaan mainos eikä paras tuote tms. jota haetaan. Sama on mahdollista ja tod. näköistäkin myös keinoälyn markkinoinnissa ja käytössä metsänkasvatuksen puolella.
PS Ei ole kokemusperäistä tietoa ed. komenttiin liittyen. Ajattelin vain että sinun tapauksessa voisi pelittää tuo vastaus lähinnä hyvin. Mutta jotta ei menisi vee tuilunpuolelle , niin ei siitä sen enempää.
Eli siis vanhojen puiden määrä on pysynyt suunnilleen ennallaan sen 20 %:n vähenemisen sijaan, ja suuria (lpm) puita on entistä enemmän.
(katonetistä tai kooklaa jos et usko- tyyppiset jutut on ihan kivoja jossain mutta ei ne ole oikein asiaa)
Tuskin menee jokeen jätevedet maaseudulla. Jos jossain vahingossa sattunut menemään niin miksi yleistää.
Aikoja sitten on teetetty maaseudulla kalliita jätevesisuodattamoita ja muutenkin hoidettu jo se asia kuntoon. Kaupunkien/kuntien veden puhdistamot vastannee itse niiden vesien puhtaudesta joita laskevat vesistöihin.
Viheriät varsinkin yrittää keksiä pyörää uudestaan ja omia ennallistamisen jotenkin omaksi ansiokseen. Säästöpuut, eurokantojen tekeminen, luontoon sopivat maanmuokkausmenetelmät ja metsien hoitaminen mm. harvennuksien tekeminen ajallaan (hiilitase pysyy kunnossa) on jo käytössä. Pientä viilaamista esim. lahopuuston lisäämistä, ojitusmätästysten vesiensuojelun parantamista tarvitaan lisäksi.
Mitä tulee metsien tiheässä kasvatuksen etuihin (ed. sivulla), niin haitat on siinä ehkä kuitenkin yleensä suuremmat kuin ne mahdolliset edut. Luonnontuhot lisääntyy eikä tukin kasvatus oikein onnistu kunnolla kasvupaikalle liian tiheässä puuston asennossa. PS Korjaus ; kyse olikin siis toisessa ketjussa olleesta asiasta jonka luin huolimattomasti . Puhe oli harvassa kasvattamisen hyödyistä eikä haitoista. (Perkon kommentin ns. otsikko hämäsi).
Perkon kyssäriin sopiva vastaus voisi olla esim. ”lämmin kökerö”.
Suurin osa uhanalaisista lajeista on riippuvaisia paisterinteistä, ketoniityistä, metsäniityistä, luhtaniityistä , pienistä lehto”saarekkeista”, katajakedoista, tervaleppäkorpien säilymisestä, jne. Norm. metsien lajit lähinnä lahopuusta, vanhoista puista (erit. raidat ja haapapuut) . Soilla ennallistaminen (jos siihen on tarvetta) tapahtuu itsestäänkin eikä kalliita kaivinkonesulkeisia siihen yleensä tarvita. Miten siis suojeltaisiin oikeita kohteita ja oikealla, vaikuttavalla tavalla eikä summanmutikassa valittuja ?
N. 1 mrd summa /v. /10v. jonka ennallistamiskustannusten on laskettu olevan Suomessa on aivan liian iso . Saahan sen tietysti kulumaan hyvinkin koska ennallistamisen ”osumatarkkuus” ja muut siihen kuuluvat byrokratia yms. -kulut mutta käytännössä tarvetta ei ole kuluttaa moista summaa itse asian (luonnonsuojelu ja monimuotoisuuden lisääminen) kannalta melko turhaan työhön.
Päätösten tekemisestä (ennallistamisvaatimukset) on muodostunut kuva , että kysymys onkin valtapyrkimyksistä, rahoituksen saamisesta ”omalle agendalle” , ja itse asia päämäärineen on jo käytännössä unohtunut.
Ammattilaiset näkee mm. paikanpäällä mikä mh-menetelmä tod.näk. toimii tai ei toimi hyvin ko. paikassa. Keinoäly voi olla hyvä lisä (ohjelmoinnista , erit. sen lähtöarvoista riippuen) kertomaan Perkoille ym. epävarmoille/liian varmoille metsäläisille mitä milloinkin kannattaisi tehdä.