Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Niin mistä vanhat puut on vähentynyt 20 % ? Vuosikasvu on kuitenkin koko ajan lisääntynyt (trendi) . Kok. määrästä suuria puita on entistä enemmän pystyssäkin eikä vain lanssilla tai matkalla jollekin sahalle.
Greepee meni ja otti kuvan Lapin avosuolta (talvella )väittäen sitä aukkohakkuun jäljeksi. Nyt on tehneet ilm. saman tyylisen feikkikuvan suolta.
Ennallistamista pitänee tehdä joka alalla . Rakennusmaa-alueet yms. myös ennalleen. Myös muualla tietysti kuin vain Suomessa. Niin kait se mennee.
Vuosiluku johon tilannetta kannattaa verrata vaihtelee kunkin alueen edun mukaisesti , pääosin. Yksi nyt esiin nossut v. 1952 suosii muita kuin Suomea mutta me voidaan varmaan valita myös oma itselle sopivin vuosi johon verrata.
1700-luku ei käy vaikka siihen on verrattu nykytilannetta vihr.pun.kirjassa , kun on saatu yli 75 % luontokatoväittämä ” liikenteeseen ”.
Sehä on hyvä , jos tekoäly osaa heti kättelyssä ottaa huomiooon tuhansia eri vaihtoehtoja. Osaako kertoa jos tulee märkä kesä ja kovat tuulet ensi kesäksi ? Ossaa varmaan , tuhansissa olevissa skenaarioissa on sekin mukana varmasti. Jos viel’ käyttäjällä on vähän älliä tähteellä, niin osaa sitten valita parhaan mh-tavan päältä jatkoon.
Hyvä suunnitelma menee tod. näk. pilalle useimmissa tapauksissa , kun luonto ei taivu ”keinoälynväläyksiin” .
Timpalla hyviä esimerkkejä käytännöstä monelta vuosikymmeneltä. Jossain voi olla toisinkin. Ehkä Perkolla esim. on erityisen hyvät saumat tehdä vaikka mitä metsässään ja hyvin pyyhkii silti.
Oma esimerkkikohde oli tällä kertaa siis osin kangasmaalla ( 2 x harvennettua tukkipuumännikköä) ja pääosin melko karulla turvemaalla (ensiharvennus tekemättä, mäntyjä n. 1800 kpl/ha , vain ojan penkoilla on muuta puutakin). Ojat toimii vielä sen mitä on tarpeen . Mutta harsinta olisi turvemaalla ongelma jäävän puuston heikon pystyssä pysymisen takia. Ei tekoäly sitä osaa välttämättä kertoa, että puut ei tod. näk. pysyisi pystyssä liian rajun harvennuksen jälkeen vaikka olisi kuinka hyvin speksit ohjelmoitu koneelle.
Mitä parempaa uutta tietoa tekoäly toisi tilanteeseen, jos kyse on jonkin tietyn kohteen kasvatustapojen kannattavuuden vertailusta ja sen leimikon tilanne on hyvin tiedossa ennakolta (?).
”Otatko Puuki huomioon, että poimintahakkuun avulla mahdollisesti vältettiin kunnostusojitus?”
Kangasmaalla ei ole vaikutusta kunnostusojitustarpeeseen tehdäänkö avohakkuu vai poimintahakkuu (ko kohteessa). Turvemaalla voi olla , että 80 mottia/ha ei riitäkään riittävään haihduttamiseen, jos tulee sateisia kesäilmoja. Tarvitaan ehkä kunnostusojitusta ja mielellään hieskoivuja uudistamiseen jotta haihdutus lisääntyisi.
Kasvatettavaksi kelpaavia puun taimia ei tarvi olla kuin (/pitää olla ) min. määrä/ha jotta uudistamisvelvollisuus ei tule voimaan.
Vajaatuottosuuteen pitäisi kiinnittää ehkä entistä paremmin huomiota kuin nykyään on niitä porsaanreikiä olemassa. Metsän voi jättää heitteille ja kulut siitä seuraavien sukupolvien/uusien omistajien maksettaviksi .
Jalostettuna sahatavaraksi isot puut kerryttää hiilivarastoa. Mutta usein yksittäiset isot puutkin tehdään haloiksi . Jos tarkkoja halutaan olla ,niin ei aurinkopaneelien valmistuskaan mitään päästötöntä ole ; kuten ei ole tuulivoimalan rakentaminenkaan tai akkuautojen valmistus.
Voisi joku selvittää tutkimuksella milloin esim. ison kuusen ( vaikka 4 mottia puuta) hiilitase korvautuisi 4 uuden taimen kasvaessa puun mittoihin .
Uusia puita voi kasvattaa aina taimista. ( 4 uutta yhden kaadetun tilalle kuten talousmetsissäkin, muistuuko mieleen?) Jos rinkopaneelit korvaa fossiilista öljyä tai hiiltä, niin myös ilmastohyötyjä on saatavissa.
Esim. itse en ole joutunut kaatamaan yhtään isoa puuta paneeleita varjostamasta.
Klapilämmitteinen saunan kiuas ja veden lämmitys samalla tyylillä. Siinä on silloin yksi sähkösyöppö vähemmän. Rinkopaneelit katolle kevättä varten ja ilmalämpöpumppuja sisälle. Pari pykälää lämpöä alemmas ja käyttämättömät tilat max. 10-15 c-ast. lämmityksellä. Varaavalämmitys onnistuu esim. lämmittämällä massiivirakenteita vain yöllä. Villasukat jalkaan jne…
Oleellisin jäi sanomatta (mutta lienee kerrottu jo muutaman kerran aikasemmin) , eli varaava puulämmitys…
Keulii jo. Mutta lähtökohtasestihan kaapo puhuu ihan asiaa.
Kemera on pikkuhiluja verrattuna sen hyötyyn kansantaloudelle ja metsäpuolen kokonaisverotuloihin. 30/34 pinnaa mennee verottajalle jo pikkukaupasta. (Lisäksi alv 24 % joka on piilovero mo:ille) . Joka 3. puu siis verottajalle norm.myynnistä. Puun n. 10 x:nen arvonnousu jalostusketjussa poikii luonnollisesti lisää myös verotuloja.
Tuotakaan todellista talousasiaa verotuksesta ei viheriät yleensä ymmärrä kuten ei muutakaan jotenkin talouteen liittyvää.