Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Tunnin radan alle olisi jäämässä satojen mo:en maita, peltoja ja metsiä. EU:ssa saisivat nyt päättää, että turhia ja liian kalliita hankkkeita ei toteuteta, kun ei kerran itsensä jäävääjiä löydy tarpeeksi eduskunnasta jotta tyhmiä hankkeita voisi torppata.
Lisäsuojelu sopii, jos sen synnyttämille kustannuksille löytyy muitakin maksajia kuin vain mo:t . Esim. edellisen esimerkin männiköt (n. 9 ha yhteensä) voisi harsia 80/100 mottia/ha asentoon jolloin tod. näk. haihdutusvaikutus riittäisi puiden edelleen kasvatukseen. Mutta jo 3 % korkokannalla laskettuna tarvittaisiin seuraavan 15 vuoden aikana lisäkasvua vähintään yhden tuhkalannoituksen (6ha) ja yhden typpi-tuhkalannoituksen verran ( 3ha) jotta puustopääoman kulujen ja jk-metsän (tai yläharvennettujen) uuden kasvun arvojen suhde pysyisi tasapainossa seuraavaan harsintakertaan mennessä.
Halukkaat turvemaan omistajamo:t voisi tosiaankin vuokrata metsiä peitteiseen metsänhoitomalliin niillekin joilla ei siihen ole mahdollisuutta siihen sopimattomien kasvupaikkatyyppien takia. Ne viheriät (ja muut innokkaat) jotka ei muuten (esim. LP:ntäsäätiön kautta) toimi itse voisivat myös osallistua samalla ruohonjuuritason ls:uun.
Istutettiin 70-luvulla mm. melko iso suo männylle. Siitä on suht. helppo laskea mitä lisäkuluja tulisi , kun normikäsittelyn sijaan tehdäänkin sille kuviolle jk:n metsän hoitoa uudella tavalla, ja lisätään sillä hiilinielua ja metsän monimuotoisuuta Ohisalon lanseeraamalla donitsi-tyylillä. ( Eli donitsin reunat edustaisi luonnon rajoitteita , sisärinki teollisuuden , yht. kunnan , ym. sidosryhmien tarpeita, ja donitsin keskireikä varmaan sitten olisi mo:n osana siinä skenaariossa. ) Mutta ihan siihen ei tietenkään mo:en kannata suostua. Omaisuuden suoja on edelleen olemassa. Joten vuokratarjouksia odotellessa – homma jatkuu ja on vähintään melko rehellistä… toivon mukaan.
Edellisen kk:n sähkölasku oli 38 c ja toiseen suuntaan n. 123 €. Kannattaa säästää sähköä. Talvella laskujen suunta muuttuu huonompaan.
Sadevettä voisi käyttää enemmän mm. kukkien kasteluun ja vaikka wc-pöntön huuhteluun ei-talviaikaan. Uusien ilmalämpöpumppujen cop-arvot on n. 4,5- 5,3 luokkaa ja hyötysuhde 1/1 vielä n. -35 c-ast. pakkasilla.
Gla . Niinpä, voi sen niinkin ajatella. Ja jotkut vihriät varmaan ajatteleekin – Ainakin nyt kun kerroit asiasta tuolta kantilta. Olisko nollahinta sitten sopiva jalostusarvon maximoimisen takia? Ehkä kuitenkin se normikymppi pitää m-teollisuuden maksaa eh-kuitupuusta jotta ei mene entistä enemmän ihan pelleilyksi kantohintojen kanssa.
Rahan arvohan on muuttunut eikä entiset systeemit muutenkaan oikein toimi, kun jotkut luulee jopa ettei lainoja ja lainojen korkojakaan tarvi muka maksaa koskaan takasin.
On niillä jalostusarvoilla merkitystä. Kun sellupohjanen tuote suunnilleen 10 x ;staa kuitupuun arvon ,niin se tietää euroja johonkin suuntaan . Jos tuote on niin arvokas , että kuidun arvo esim. 100 x;stuu, niin vielä enemmän. Grafiitin korvaavajana puusta saaatava ligniinituote voisi olla sitä luokkaa tai esim. öljypohjaisen tekstiilikuidun korvaajana. Mo:en kannattaa kyllä keskittyä tukkipuun kasvatukseen , kun se on miltei ainut hyvä tapa metsäpäässä nostaa puun myyntiarvoa.
Metsäyhtiöiden osavuosiraporttien mukaan on niin sellun kuin sitä pidemmälle jalostettujen tuotteiden arvokin noussut markkinoilla. Ja erityisesti energian myyntihän on ollut kannattavaa viime aikoina . Umpin tulos nousi peräti yli 80 % (2 kk ), MG:n 31 milj €/ 3 kk.
Jalostusta se on kalikoiden jalostus energialähteiksikin. Sellun sivutuotteena ja muutenkin klapituksesta ja pienpuun keruusta ja haketuksesta lähtien . Minkä verran muuten nousi kotimaisen e-puun kantohinnat , kun energian hinta on noussut keskimäärin n. 300 % ?
Suojelu ei riitä (Ohisalo) ellei sitä uloteta myös talousmetsiin. Mutta kun on jo sekin ehditty tehdä ! Kun rantojen suojeluun on ehdotettu n. 60 m suojavyöhykkeitä ja siihen lisäksi säästöpuuryhmät, niin sinä onkin”huomaamatta” suojeltu esim. 30-40 % leimikon pinta-alasta.
Pienpuuta ei hyväksytä kestävänkehityksen uudistuvaksi polttoaineeksi vaikka sitä se juuri on.
Laita heti suosiolla 2000-2500 kpl/ha männikkössä, niin pääsee ajoissa harvennukselle. 3000 kpl max. lienee hirvialueilla ohje. ”E-puu innostuksen ” aikaan 2000-luvun alussa suositeltiin jättämään hyvin kasvaviin männyntaimikoihin n. 4000 kpl/ha taimia. Hyvin kasvoi puusto teiden ja ojien reunoilla , muualla melko hidasta kasvua vaikka e-puukorjuussa jätettävien puiden latvat ei juuri kärsineetkään liiaksi.
Päätehakkuun jälkeiseen kokonaishiilitaseeseen kuuluu myös mm. tukkipuun hiiilivarastot (esim. rakennuspuut) ja kartonkituotteiden fossiilisten raakaa-aineiden korvausvaikutus.
Mitenkäs se menee kiertoaikana hiilitaseen kehitys, jos/kun metsän kasvua saadaan parannettua sopivalla maan muokkauksella ja viljelymateriaalin jalostuksella melko helposti n. 25-30 % luont. uudistamiseen verrattuna ? Taimikotkin kerää hiiltä alkuun pintakasvillisuuden lisääntyessä, vesakon kasvuun ja kasvatettavien taimien kasvuun sitten jatkuvasti enemmän. Varmaan se 8-13 vuotta jonka jossain on tutkimuksessa saaneet osuu melko hyvin keskimääräiseksi aikarajaksi hiilinielun syntymiseen uudistamisen jälkeen .
Korjuun ja kaukokuljetuksen polttoainepäästöt on murto-osia korjattujen puiden sisältämästä hiilivarastosta. Tulevaisuudesssa luultavasti entistä vähemmän, kun koneiden ja autojen moottorit on entistä vähäpäästösempiä. Päästötasetta pitäisi verrata vastaaviin fossiilisiin päästöihin joita syntyy esim. ruskohiilen/ kivihiilen tai maakaasun ja öljyn käytöstä. Sähköä uudet sellutehtaat varsinkin tuottaa reippaasti yli oman käyttötarpeensa vaikka jäteliemiä jääkin melko vähän siihen käyttöön , kun ligniini ym. kuitupuiden sivujakeet otetaan parempaan käyttöön.