Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Aapasuo on huono alue puun kasvatukseen ja hiilen keräämiseen. Metaania sieltä saattaa päästä ilmoille.
Ohisalo kertoili A-studiossa miten (ainakin kuvitelmissa) suo ennallistetaan ja simsalabim – metaaanipäästöt loppuu sieltä kuin seinään heti kohta. Syntyy hiilinielu joka kelpaa muillekin kuin suomalaisille vaikka esiteltäväksi. Lehtomäki sai muuten sanottua väliin ainakin sen, että n. 75 %:n luontotyyppikadosta puhuminen on puutaheinää, kun lähes 50 % yksikköä niistä alueista on lehtoja joita on yhteensä vain 1-2 % metsämaista.
EU:n suojelutavoitteet lienee jo lähes saavutettu Suomessa metsän osalta. Jos ”kuvioon” lisätään säästöpuiden lisääminen, lahopuuston lisäämistoimet , ranta-alueiden rauhotus ja turvemaametsien hakuurajotukset , niin pinta-alaa alkaa olemaan entisten jo suojeltujen lisäksi jo tarpeeeksi paljon.
Veroja piisaa metsäpuolella varsinkin riittämiin. Verojahan maksetaan kuulemma yleensä mielellään, jos ne koetaan oikeudenmukaisiksi eikä liian suureksi menoeräksi tuloihin nähden. Verorahoilla on kustannettu (ainakin ennen) peruskoulu, osittain terveyden hoito, maanpuolustus ym. välttämättömiä menoja . ”Piiloveroja” peritään metsäpuolella puun myynnistä mm. alv:n muodossa, kiinteistöveroina , maanmittausmaksuina ja varainsiirtoveroina (kiinteistöissä on muistaakseni 2 x vs-vero verrattuna esim. asunto-osakkeisiin) . Lahjaverohelpotus meni pileen, kun se ei koske pienmetsänomistajia. Myös ostometsien verohelpotus koskee vain v:n -93 jälkeen vastikkeellisesti hankittuja metsiä. Oman metsän puiden siemenistä ei tarvinne kuitenkaan toistaiseksi ainakaan veroja maksaa.
US:ssa oli palkkojen indeksikäppyrä jossa näkyi myös reaaliostovoiman kehitys . Reaalituloindeksi osoitti yli 4% miinusta mutta bruttopalkkaindeksi oli edelleen nousussa. Mitään indeksiä metsätuloista ja – menoista metsäpuolelta ja erit. puun myynnistä ei yleensä julkaista missään, ilm. siksi kun käppyrän kuvan julkaisutila loppuisi puun myyntihintojen esittelyssä alareunasta kesken (kaakon suunnassa) heti alkuun.
MG (ja muut isot yhtiöt) koettaa varmaan saada lisää yksityisten metsiä FSC- sertiin. Liki 10 % lisäsuojelu vaatisi kuitenkin melko ison vastaantulon myös yhtiöiden puolelta (joita sertifiointikriteerien tiukennus lähinnä hyödyttää) .
PEFC-serti on nykyisen uudistuksen jälkeen ihan riittävän hyvä, kun sen min.tasokin on esim. viime vuonna (keskimäärin) ylitetty säästöpuiden osalta 2 x;sti.
Mainostuksen määrästä riippuu mikä serti saa enemmän palstatilaa missäkin maassa. FSC- serti toimii melko huonosti siellä minne se oli alunperin tarkoitettukin eli ”suurmetsien hakkaajien” alueilla sademetsissä ja idässä.
Joo, tuplat tulee vähintään. Maxituplat parhaassa tapauksessa- onhan tuo nähty, niin on ihan varma tieto.
Huono puoli puustopääoman kasvattamisessa on sen heikko tuotto alkuvaiheessa (siksi kannattaa verrata toiseen vaihtoehtoon), ihan kuin tasaikäsen metsän kasvatuksessa on taimikon alkukasvu heikon tuoton kausi. Poimintahakkuissa niitä kausia tulee aina harsinnan jälkeen.
Vanhan moottorin jäähdytysjärjestelmää saattoi paikata ainakin ”ennen muinoin” paikka-aineella joka meni ns. itekseen paikoilleen jäähdyttimessä. Ehkä vastaavia tököttejä on vieläkin olemassa joilla voisi paikata vuotavat kohdat myös lämmitysjärjestelmässä ja lisätä jäänestolitkut vasta sen jälkeen.
Lämminvesivaraajassa pitäisi olla min. 60 C-ast. lämmintä jotta bakteerien yms. kasvu estyy. Varaajan vettä voi lämmittää vain yösähkön aikaan , jos veden käyttö on vähäistä päivällä.
Saattaishan nuo AJ:n laihat mutta pitkät puut kaatua tuulissa poimintahakkuun jälkeen. Mutta ei välttämättä, riippuu mm. kasvupaikasta. Melko suuri osa jäisi ainakin aluksi pystyyn ; 1/3-osa tilavuudesta vain pois, se olisi melkein normiharvennusta. Aloitukseksi siis ihan hyvä lähtökohta, jos jäävä puusto on tarpeeksi hyvässä kasvukunnossa. Mutta vertailla voisi uudistamalla tehtyyn. Korjuussa ero n. 5 €/motti , 1500 €/ha, + 200 x 30 € = 7500 € – 1100 € = 6400 € x 1,06^15 = …. jne.
”Kasvaa se ainakin toistakymmentä kuutiota” – siitä lähetään…
Ei ole niin vaikiaa arvokasvun mittaus ja vertailut vaikka joskus saadaan näyttämään siltä.
Laskuihin pitää ottaa kunkin kasvupaikan puiden (arvo)kasvupotentiaali huomioon. Ei ole sama kasvatetaanko esim. kymmentä-20:ä puuta/ha vai max. määrä jonka kasvupaikka riittää lihottamaan tukkipuiksi ”kohtuu ajassa”. Pelkät prosentit ei ratkase vielä mitään. Sitten vielä kerran ; kannattavuusvertailuissa pitää optimoida molempia vaihtoehtoja (tai useampia, jos niitä on olemassa ) eikä vain yhtä. Ja lisäksi laskea pitää todellisen tilanteen mukaisia tuloksia eikä vain teorian (jatkuviksi kuviteltujen samanlaisten kiertoaikojen summafunktion tuloksia eli vain paljaan maan arvoja ) mukaan.
Arvokasvu voi olla yksittäisillä puilla esim. 20 % ja joskus paljon sen ylikin mutta minkä verran niitä puita on/ha ja mikä on aika jona puut lihoo esim. tukiksi ratkasee lopputuloksen , (varsinkin vertailuissa erilaisen kasvatustapaan).
Jos tähteelle jää juuri parhaan arvokasvun vaiheeseen tulevia puita riittävästi, niin voi olla kannattavaa jättää ne pystyyn. Mutta semmosia metsiä ei ole kovin paljon joissa sekä kasvupaikka, puiden laatu , määrä ja puulajit sopii hyvin poimintahakkuuseen.
(Ylen) esimerkkimetsä josta ollut juttua täälläkin, ei välttämättä ole sopivin ”esittelykohde” jk:n metsien ” parhaasta päästä ”. Jos seuraava harsinta-aika olisi siinä esim. 15 v:n päästä, pitäisi keskimääräinen vuosikasvun olla n. 21 mottia/ha/v. (6 %:n korko, myytävien puiden keskihinta poimintahakkuussa 39 €/motti . Heti aloituksessa korjuukulujen erotus olisi n. 2500 €/ha ja jäävän puuston arvo n. 5300 €/ha. Istutus ym.-kulut 1100 €/ha , jne). ( PS 6 %:n korko on realistinen koska sen saa edelleen monestakin eri sijoituskohteesta ”ylimääräselle rahalle” eikä puun reaalihintaankaan ole pitkällä aikavälillä odotettavissa nousua. )
Suola varmaan sopii paremmin ei-kotitalouksien rakennusten putkistoille.
Miten muuten onnistuisi vesijohtoverkoston ja vesipisteiden jäänesto vaikka alkoholipohjaisilla aineilla (pirtu ?). Glykoli tai suola ei niihin sovellu. Glykoli maistuu ja haisee pahalle juomavedessä ja suola saattaa syövyttää putkistoa.
Mielenkiintoista on ollut seurata miten Eu-päättäjät on suhtautuneet ns. ennallistamisasioihin . Ehdotuksia on tehty suurella mielikuvituksen volyymilla ; mm. rakennuspaikat yms. metsistä maankäytön muutoksella muutetut alueet tulisi siis ennallistaa jossain vaiheessa. Ensi alkuun tietysti käytännön hommiin ryhtyy mallioppilas Suomi. Muut maat seuraa perästä – ja pitää (kuten ennenkin) kotimaalleen tyhmiä päätöksiä lähinnä ohjeellisina. Jos suomalaiset ehtii ensin pilata esim. hyvillä metsänhoitotavoilla saadun kansantaloudellisen hyödyn ja fossiilisten raaka-aineiden korvausmahdollisuudet , niin monien muiden EU-maiden vastaavien alojen yritykset ovat tietysti mielissään ”kehityksestä”. Eikä pidä unohtaa meppejä S.Pietikäistä ja Modigia joilla on ollut sananvaltaa mutta ei juuri mitään asiallista tietoa Suomen metsien tilanteesta.