Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Hyvin onnistuu uudistaminen jopa lehtomaisella kankaalla myös männyllä ja luont. lisätaimia tulee laikutettuun maahan. Rehevimpiin kohtiin istutettiin kuusen taimia ja luont. ra-koivuja tulee ja kylvetyistä pillerisiemenistä vähän viiveellä lisäksi.
2x äestetty maapohja taimettuu hyvin; mm. varsinkin hieskoivuja riittää. Voi olla että jossain onnistuu myös AJ:n mainitsema vesakon vähentäminen sillä tyylillä. Itselläni on ollut enimmäkseen päin vastaista vaikutusta vesakkojen suhteen niillä kohteilla. Tosin erään peltoheiton täysmuokkauksessa tr:n muokkaimella saatiin korkeat istutuspenkit koivuille eikä vesakkoa päässyt syntymään välien notkoihin juuri minkään vertaa.
No, varaavan välikaton betonin ja teräksen lämmitys etukäteen sähköllä päivän lämmitystarvetta varten on heleppoo ainakin , jos ei muuta. Jos > 2/3 -osa sähkön kulutuksesta tapahtuu yösähköllä, niin on sillä jo merkitystä niille varsinkin jotka on pörssisähkön hinnan vaihtelujen varassa. Hinta ero voi olla keskimäärin n. 10 x;nen.
Kun kuusentaimikko kasvaa 4-5 metriseksi, niin samassa ajassa ehtii hoitamattomassa taimikossa koivun kantovesat kasvaa n. 7-8 m pitkiksi. Siksi vh:t on tärkeitä tehdä ajallaan. (1 Vh:n jälkeenkin koivuvesat ehtii usein saavuttaa uudestaan myöhemmin kuusten kasvun vaikka taimet kasvaisikin hyvin.) Joskus ei kantovesoja tule juuri ollenkaan , jos ollaan raivausten ja harvennusten aikaan toimittu aiemmin oikealla tavalla.
Aika hyvä pitää jäävän puuston laadun ja arvokasvun olla, jos kuten joku ehdotti 200 mottia/ha puuta jätetään pystyyn vs. tehdään päätehakkuu samassa kohteessa.
Jos paperi-/kartonkitehdas on sellutehtaan lähellä, niin sen ylijäämäsähköllähän ne silloin pääosin toimii.
Yöllä (ja viikonloppuisin) sähkö on halpaa tai joskus jopa ilmaista ; siirto, perusmaksu ja verot niistä pitää maksaa. Asuntojen osin varaavaa lattialämmitystä voi pitää päällä yösähkön aikaan (kaksiaikasähkön nimellä taitaa nykysin olla) ja jättää lämmittämättä päivällä. Kalliin ja enemmän käytetyn päiväsähkön käyttö vähenee sillä tyylillä.
Gla:
Esitin edellisellä sivulla (vai liekö ollut sitä edellinen) vain erään melko yleisen tilanteen pohjalta kysymyksen. Aina ei ole mahdollista välttää kanto-ja juurivesojen ”valtausta” . Esim. sekametsän päätehakkuun jälkeen tai varhaishoidon jälkeen ku-taimikossa. Jos jossain on päästy yksimielisyyteen, miten pitää toimia sekapuuston aikaan saamiseksi, niin hyvä niin. Itselläni on joitain ongalmakohteita ollut joissa on joutunut miettimään jotain muutakin kuin yksinkertaisinta vaihtoehtoa lisätä kasvatettavia puulajeja luont. uudistumisen ja maan muokkauksen avulla.
Otan vastaan kaikki kemeratuet mitä lainsäätäjät on keksineet jakaa kompensoimaan pitkiä kiertoaikoja ja halpaa puun kantohintaa. Vaikka suuri osa tuesta meneekin työn toteuttajataholle (ellei ihan ite tee mh-hommiaan) , niin silti sillä on kansantaloudellistakin vaikutusta pitkälle vientitulojen ja verotulojen muodossa.
Miten saadaan aikaan sekametsä, jos sopivan kokoiset lehtipuut on syntyneet kantovesoista kuten yleensä ? Istuttamalla ra-koivuja th:n jälkeen aukkoihin (?) . Mä-ku-sekametsä onnistuu mutta lehtipuut jää helposti uupumaan . Myös kantovesoista saattaa saada kasvatettua e-puuta mutta ei juuri muuta.
Kiertoajan lyhentyminen (harv. kasvatus taimikosta lähtien) lisää pitkäaikasia hiilivarastoja tukkipuuosuuden kasvaessa ja järeytymisen nopeutuessa – Miettikääpä sitäkin.
Suht. helppo on jättää metsät ainakin puun kasvultaan ja -kok.mottimäärältään paremmassa kunnossa seuraav(alle)/ille , jos on hoitanut metsiä kunnolla, myynyt harvennukset ja tehnyt th:t ajallaan, jne. Muutaman kymmenen vuoden aikana metsien keskikasvu on noussut n. 30 %. Osa kasvulisästä johtuu ilmastonmuutoksesta, osa entistä paremmasta viljelymateriaalista (& maanmuokkauksen kehittymisestä) ja osa on mm. turvemaiden ojitusten vaikutusta.
Yläharvennus lisää metsän kasvatuksen kannatusta havupuumetsissä kiertoaikana, jos metsä on hyvin hoidettu aiemminkin. Peitteinen mh voi olla joskus hyvä tapa kannattavuuden kannaltakin. Vai mitä sanotte esim. rahkaturvesuon puun kasvatuksesta raivauksinneen ja viljellen , kun vuotuinen keskikasvu (80v.) saattaa olla n. 2,5-3 m3/ha ja metsä on luont. erirakenteinen jo valmiiksi.