Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Eikös se mennyt niin, että jos laskee huonelämpötiloja 1 C asteella , niin tulee n. 5 % säästöä lämmityksessä. Viime talvena ei ihan tuohon päässyt vaikka olisi pitänyt ”kaavan mukaan” tulla yli 30 %:a säästöä.
Miksi venttiilit pitäisi katon rajaan sijoittaa, kun lämmin ilma on juuri siellä ? Tilan alaosassa se viilein ilma on eikä katon rajassa. Ilmanvaihtoon ulospäin voisi käydä pienellä tuulettimella varustettu putki seinän alaosaan.
Paljaan maan arvoja vertaamalla eri kasvatusmalleja voi saada käsityksen, että peitteinen kasvatustapa olisi lähes aina paras vaihtoehto. Mutta niin ei tod. ole , kun lasketaan todellisten tilanteiden (todellisen leimikosta saatavan kantorahatulon ja ”olemassa olevan” korkotason mukaan) mukaisesti eikä vain teoriassa.
Hyvää LP:n julkaisussa (Tahvosen ja Pukkalan) on epävarmuustekijöiden myöntäminen . Kun ei ole edelleenkään kasvumalleja kuten tasaikäisen metsän kasvusta (Suomessa) ja puiden kasvatuksesta eri kasvupaikoilla, ei ole mahdollista muuta kuin tehdä erilaisia arvioita oletusten mukaan. 5 €:n ero kantohinnassa/motti on todellisuutta esim. erään toisiaan vastaavien jk:n ja yläharvennetun leimikkojen tapauksissa , ja se on helposti mittavaissa olevaa eroa metsätalouden kannattavuuden arvioinnissa.
Kiviaineksen ottamistako aiot ? Muuten tuommosen kiinteistöverotuksen piiriin kuuluvan joutomaatontin osto ei kuulosta oikein järkevältä. Puuhapalstaksi tietysti sopisi mutta pitäisi voida sitten kasvattaa puitakin . 20 /ha tarjota voisi sähkölinjan alusesta.
Metsää on suht. helppo ennallistaa ja jopa lisätä metsien hiilen sidontaa jo muutamassa vuosikymmenessä korjuun jälkeen. Rakennusmaaksi joskus raivattuja alueita voi olla vaikeampi ennallistaa. Ja mm. Hollannin peltoaluiden ennallistaminen takasin merialueeksi saattaa sekin aiheuttaa harmaita hiuksia Timmermansin kotimaassa ainakin.
Hyvä artikkeli MU:ssa pölyttäjistä ; ei siis ole mennyt ihan niin kuin jotkut tahot haluaa kerrottavan . Eteläisiä lajeja on tullut pohjoisten tilalle. Mutta hyvin tärkeä asia kuitenkin olisi suojella pölyttäjiä myrkyiltä ja muulta tuholta (kuten myös turvemaapeltoja) , jos aikomus on jatkaa ruoan tuottamista ja -syömistä jatkossakin.
Niin onnistuuhan se heinäkuussakin kuusen istutus – ainakin teoriassa. Tänä vuonna ehkä keskimäärin paremmin kuin esim. viime vuonna keskisen Suomen alueella, kun heinäkuun sademäärä jäi 2-3 cm:iin. Kuuselle keskikesän jälkeen melko epävarma istutusaika koska ei ne 2 viikon rajat taimien sulatuksen ja istutuksen välillä välttämättä aina toimi käytännössä. Rouste nosti melko paljon edellisen kesän ku-istutustaimia ylös viime vuonna/keväällä. Olisi siis pitänyt istuttaa aikasin edellisenä keväällä eikä vasta kesällä niille kohteille. Koska kukaan ei etukäteen säitä osaa arvata, niin varminta tapaa kannattaisi suosia varsinkin ongelmakasvupaikoilla.
Metsät väljemmiksi ajoissa – säästyy parhaiten ötökkätuhoilta. MLU : ” 7-9 m :t kuusen taimikot tiheyteen 1200-1400 kpl/ha – 1 harvennus – päätehakkuu lopuksi.”
Ylitiheys ei lisää välttämättä kiertoaikaa vaan käy päin vastoin.
Ei ole kummonen etu ensin kasvattaa kalliita taimia 2000 kpl/ha ja sitten hakata niistä 1/2-osa pois n. 30 v:n päästä 1 – 1,3 €:n kantohintaan kpl. Miksi ei suosituksissa ole mo:lle ”nopeaa tukkipuun- kasvatusmallia” ?
Kun alkup. artikkelin mukaan (Hynynen) 30 v:n kiertoajan (70 –> 100v.) jatkaminen ei muuta keskimääräistä vuoden kasvua/ha , niin tarkoittanee sitä, että kasvu vähenee 70 – 100 vuosivälillä mutta keskikasvu/kiertoaika ei koska taimikot kasvaa suht. hitaasti ennen ka:n parasta vuosikasvuaikaa. Laskennallisesti toki tuotto heikkenee . Ja niinhän se tekee ihan käytännössäkin.
Heinäkuussa korjataan heinät , sitten viljat . . . Ja sen jälkeen syksyllä vasta tehdään kuusten istutuksia , jos siihen on välttämättä tarvetta. Firma varmaan sopimuksen mukaan (onko olemassa sulla semmonen?) korvaa uudet taimet ja niiden istutuksen, jos on haitaksi asti vioittuneita .
Luonnonystävä-mo:na saanee vastata myös kysymykseen joka on edellä esitetty (?). Puuston määrä korreloi suoraan kokonaishiilen määrään joka sitoutuu metsiin, puustoon , metsämaahan ja karikkeeseen. Vai onko siitäkin eriäviä mielipiteitä ?
Mustikan vähentymiseen on muitakin kuin metsänhoidosta riippuvia syitä. Mm. metsäkauriiden ja vh-peurojen laidunnus mustikkamailla. Eikä ne ole mitään pieniä tekijöitä mustikkavarvustojen vähenemisen syinä.
Berzan karjalaidun lienee ylimääräsen lannotuksen takia jäänyt metsittymättä. Tiivistynyt maaperäkin ottaa taimia jossain vaiheessa, mutta jos on ravinnetasapaino ihan pielessä, niin ei onnistu.
Myös havupuumetsiköiden lisävaltapuut saattaa kasvaa tuoton kannalta erittäin hyvin, jos metsää on hoidettu kunnolla taimikosta lähtien. Kun harvennukselta saa jo hyvin tukkipuista euroja, niin silloin tulon aikaistuminen ja jäävän puuston hyvä arvokasvu lisää kiertoajan puun kasvatuksen kannattavuutta.
Harva taimikko luetaan aukoksi , ei taimikoksi, jos taimia on alle lakirajan/ha. Mutta saattaa kannattaa silti jatkokasvattaa ne taimetkin. Pienaukkona se menee , jos alue on alle 0,3 ha. Jos puut on jo kasvaneet taimivaiheen yli , niin lienee lakirajakin erilainen eli ko. kasvupaikan min. PPA poimintahakkuulle on silloin käytössä.
AJ oikeassa saivartelun tarpeettomuudesta yleensä käytännön töissä mutta ei kai se muuten ole keltään pois, jos käsitteet on suunnilleen selvillä (?) . Selkeyttää ehkä päätösten tekemistä niissä tod. valintatilanteissakin . Mo:n on hyvä tietää (ja melkein jokainen toki tietääkin) , että esim. liian karulle kasvupaikalle ei yleensä kannata kuusikkoa perustaa.