Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Niin. Kukaan muu kuin joku ulkopuolinen taho ei ehdottaisi esim. 35 v:n jatkoa kiertoajalle – ei ainakaan yksityisille puunkasvattajille.
Mahdollista yksinkertaisempaa tapaa pitää maksut ajan tasalla ap kyseli . Siksi ehdotin uutta tieyksikköjakoa . Erilliseen sopimukseen perustuvia maksuja voi olla vaikea muuttaa; siihen tarvitaan kaikkien osapuolten suostuminen. ”Läpiroutineena” jopa tavallinen metsäautotiekin kestää yllättävän hyvin myös HEVIraskasta liikennettä mutta ei sulan maan aikaan.
Metsäautoteillä on yleensä käytössä tnkm:en jyvityksessä eri kertoimet vaihdellen metsäha:en, peltoha:en ja asumusten mukaan (vapaa-ajan asunto/ympärivuotinen). Tuulivoimalat ja niiden tarvitsema liikenne (& sähkölinjat) ja kiviaineksen ajaminen on eri asioita kuin esim. pyöreälle puulle lasketut ajomäärät ja -massat ( x ajokm:t) . Eli eri kertoimet pitäisi olla käytössä . Tai sitten pitää vain tyytyä siihen , että tn:en mukaan tulee ajot maksettua suht. hyvin ja oikein kaikkien tien käyttäjien mielestä. Tnkm:n arvo voi muuttua esim. vuosittain kustannusten noustessa ; esim. viime vuonna löpö ja voiteluaineet oli edullisempia kuin nykyään joten myös metsäautoteiden kunnossapito-/ kunnostuskulut/km on nousseet vastaavasti. Tavan metsäautotie ei ehkä edes kestä tuulimyllyjen osien rahtaamista tai kiviainesrekkojen painoa ellei tehdä tien perusparannusta. Silloin lienee aihetta pitää tiekokous ja päättää uusien syntyvien lisäkulujen pääasiallisista maksajista siellä.
Peli on joltisekin kunnossa. Kylästyin jo tähän vuosien vatvomiseen omalta osaltani. Jatkakaa jotka jaksatte .
Tahvonenhan osaa ja laskee tietysti ihan oikein ”isossa kuvassa” jatkuvien samanlaisten kiertoaikojen tuloksia mutta ei ne suoraan sovi yksityisten ruohonjuuritason mo:en kannattavuuslaskelmiin . Lähteen ”teesit” taas poikkeaa myös siinä Tahvosen tarinoista , että Lähde ei kerro juuri mitään jk:n mahdollisista huonoista puolista, ei ainakaan mitään negatiivista . Tahvonen muistaakseni kertoo niistäkin epävarmuustekijöistä joita ilmenee laskennan puolella. Niitä lienee vielä enemmän jk:n puolella koska pitkäaikaisia kasvututkimuksia ei ole vielä olemassa riittävästi.
Pukkalan tarinoista en ymmärrä esim. väitettä miten jalostetut taimet lopettaisi paremman kasvunsa taimikkovaiheen jälkeen ( puulajille sopivilla kasvupaikoilla) . Ei voi pitää paikkaansa. Onhan niitä lausuntoja arvostelleet esim. jotkut mh:t, kun ei mene luonnossa niinkuin jossain teoriassa.
Liian suuri puustopääoma vie kannattavuuden yleensä ihan minimitasolle suhteessa päätehakkuuvaihtoehtoon. Eikä metsään tule taimia, jos ei harsita riittävän harvaksi. Sen jälkeen on usein ongelmana puiden pysyminen pystyssä. Ainut toimiva vaihtoehto on kannattavuuden näkökulmasta , myös muiden kasvupaikkaolosuhteiden ym. ollessa sopivat, riittävän erirakenteinen hyvä kuntoinen alikasvosmetsä valmiina jolloin jk ei häviä aloituksessa liian paljon verrattaessa tasaikäisen metsän kasvatukseen.
Turvemailla vaikuttaa siltä, että pitää olla pystypuustossa myös mäntyjä ja varsinkin lehtipuita jotta luont. uudistamista voisi tapahtua riittävästi. Paksuturpeinen ruohoturvekankaaksi muuttunut entinen suoniitty oli taimettunut n. 20 vuodessa , kun kuvion reunoilla oli harvennettua sekapuustoa pystyssä. Niskaoja on tukkeutunut siinä välillä joten märkyys on voinut lisätä taimettumisedellytyksiä jossain vaiheessa vaikka alkuun näytti pääosin karhunsammaleinen pohjan avonainen alue jäävän kokonaan ilman taimia. Puusto on kuitenkin riittänyt kasvullaan kuivattamaan turvemaanotkon tarpeeksi hyvin ojan tukkeutumisesta huolimatta eikä pienet taimet ole hukkuneet.
Puun myynnin voisi nyt jo hyvin vapauttaa myyntiverosta , samoin kuin metsät per§intöverostakin. Sehän on ollut ja on edelleen enemmän yleishyödyllistä toimintaa myydä halvalla puuta jalostukseen kuin esim. Kojamon vuokrausbisnes joka on verotonta ja vieläpä sponsoroitua korkeilla asumistuilla. Tänä vuonnakin teollisuusliitto on myynyt Kojamon osakkeita 166 milj. euron verottomalla voitolla. Sen firman tulos on ollut 202 milj € 208 milj. €;n liikevaihdolla. (L:US). Ne ei osallistu talkoisiin ollenkaan vaan päin vastoin keräävät kaikki pelimerkit mitä saavat ilmaiseksi muilta. Jäsenmaksujakin keräävät ”köyhiltä osallistujilta” n. 33 milj. €/v.
Yksityiset pientoimijat maksaa kituttaa 30/34% veroa niin vuokratoiminnasta kuin usein puun myynnistäkin (jossa -5 % yrittäjävähennys joka on voimassa toistaiseksi). Sen lisäksi kun vertaa puun hinnan kehitystä esim. tuottajahintaindeksiin, niin huomaa miten puun kantohinnat on jääneet jonnekin 80-luvun tasolle ja AL-verokin on jäänyt käytännössä puuntuottajien kustannukseksi vaikka se on olevinaan puun ostajan maksettavana.
PS. Koska yrittäjiä rokotetaan myös verottajan suunnasta ylimääräisesti, niin siksi näistä kirjotan. Kuulin että kaikki yksityiset useammasta tulolähteestä tuloja saavat on joskus 90-luvulla päätetty luokitella yrittäjiksi. Suomen vihr.vas on kuitenkin yrittäjävihamielinen ja se näkyy joka paikassa. Joillain muillakin isoilla yrityksillä kuin vasvetoisilla mukayleishyödyllisillä on toki verottomia veroparatiisejä käytössä . Räikeintä on kun nämä verotuksesta vapautetut VVO;n omistaja jälkeläiset sitten vielä moittii pienyrityksiä liian pienistä osinkoveroista . PienoisNL on täällä siis vieläkin olemassa.
Uskotaan jo. Jätkän erikoismetsissä puiden tukki% on 100 kun niin kerran sanoo. Muilla on tyytyminen vähän alempiin . Ei voi mitään.
Puistometsänhoitoon jk sopii hyvin . Maisemilla on joillakin paikoilla ja joillekin enemmän merkitystä kuin joillain toisilla ja toisille. Avohakkuuta voi perustella samoilla argumenteilla esim. vesistönäkymien avaamisessa. Eikä hyvää kasvatuskelpoista alikasvosta kannata pilata hakkuulla , jos on sopiva kohde jatkokasvatukseen. Voi olla sitten joskus makukysymyskin sanooko sitä jatkuvaksi kasvatukseksi vai ei. Merkkaisin esim. eräällä sp-hakkuualueella yhden tukin mäntyryhmän jätettäväksi pystyyn. Sen voi tulkita olevan jatkettua kasvatusta tai vaikka leimikon rajauksen muuttamista kannattavuusnäkökulmasta katsottuna järkevämmäksi.