Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Harvennus tuossa koivikossa on ajankohtainen sitten, kun PPA on n. 16 .
Tallettajilta on ryöstetty , siinä olen sammaa mieltä. Mutta niitä on tarvittu ainakin pankkien taseisiin näyttämään pankin vakavaraisuutta.
Valtion velkojen korkoja pitää kuitenkin joka vuosi maksaa ja enenevissä määrin viime vuosina . Miksi siis valehdella itselleen tai muille , että valtion velan määrällä ei olisi merkitystä ?
Miten erotat itse RR ” tuotoksen tuotoksesta” ? Oman korvaan ainakin nuo kuulostavat melko samalta asialta. Onko mulla sitten ehkä kuulo-tai lukihärö ?
Yläharvennus on aika hyvä tuloksen parantaja jatkuvaan alaharvennukseen verrattuna. Mm. tasaikäsen metän alaharvennuksiin perustui ainakin ennen jk-firman omistajien laskelmatkin jk:n etumatkasta.
”Jos haluaa…” . Ei mulla ole halua eikä tarvetta kerätä lisää polttopuita, kun olen nykyään enemmän sähkön myyjä kuin ostaja . Viime aikona on sähkölaskut olleet siirtoineen 0:n ja 50 kympin väliltä/kk.
Energia-arvon perusteella on helppo laskea mikä on puiden arvo työvaiheiden jälkeen lämmityksessä.
Eihän nyt enää kannata latvuksia ja muuta riukupuutakaan myydä puoli-ilmaiseksi yhtiöille, jos haluaa ja pystyy tekemään niistä polttopuurankoja. Esim. 10 kiintoa/ha saattaa saada rankapuuta pienellä karsimisella valmiiksi katkotuista päätehakkuualueelta . Niiden e-arvo on n. 3800 € jo 20 c/ kWh-hinnalla.
”Iloinen veronmaksaja ” voi olla vähemmän iloinen, kun nekin rahat vaikuttaa menevän ihan vääriin kohteisiin. Yritykset kustantaa veronmaksulla mainosten mukaan julkisen puolen palkat . Veroja kerätään toki paljon muustakin toiminnasta. Ja jotkut isot firmat varsinkin on ulkoistaneet veronmaksun miltei kokonaan muille, yleensä enemmistölle eli pienille toimijoille. Verolaeissa on erityisesti muutamilla aloilla systemaattista virhettä tai porsaanreikiä jotta olisi edes suunnilleen tasapuolista. Se aiheuttaa moraalikatoa veronmaksuhalukkuudessa .
Jätkä. Olen nähnyt kunnon tukkimetsää . Esim. Padasjoella oli ainakin yhteen aikaan Suomen suurin kuusi ja kuusikossa jossa se kasvoi oli paljon muitakin isoja kuusia. Jopa omalla metsäpläntillä kasvaa muutamia n. 30 m pitkiä kuusia. Ne on tietysti melko vaatimattoman kokoisia yli 40 m pitusiin verrattuna mutta jonkin verran isojen suuntaan kuitenkin. Edellisessä viime vuoden leimikossakin oli käyttöpuuosaltaan 3,8 kuution kuusi . Tukkia tuli siitäkin enempi kun vain yksi 43 :n tyvestä.
Tukkipuu%:t ja niiden merkitykset voi olla ehkä vähän hankalia äkkiseltään käsittää mutta kyllä se siitä onnistuu, kun vähän miettii ja kertailee vanhastamuistista asioita. Suosittelen kokeilemaan.
Ajourille ei ole tullut uusia taimia joten lähinnä 2-vaihekasvatusta se on. Tukkipuina on jäljellä myös kuusia. Muutaman vuoden viive kasvun elpymisessä harvennuksen jälkeen on ihan tavallista . Ei se sinänsä haittaa jatkossa kasvatusta , kun alikasvoskuusikko on jo keskimäärin 7-10 m mittaista.
Onhan varmaan siellä V-Karjalassa kaikki ihan erilaista . Lannoitteetkin tulleet ilmaiseksi tehtaiden saasteiden mukana.
Kun ei ole yhteneviä pitkän ajan tuloksia koealoilta ainakaan vielä saatavissa, niin pitää tyytyä vertailuissa mallinnuksiin jotka on melko epävarmoja ja helposti manipuloitavissakin sopivalla muuttujien valinnalla.
Vierekkäiset isohkot koealat samanlaisella alkupuustolla ja -kasvupaikalla olisi paras lähtökohta vertailuun luonnossa. Onhan niitä koealoja jo jonkin aikaa ollut mutta kun tulokset poikkeaa toisistaan usein paljon, riippuu kuulijasta/tulkitsijasta mitä uskoo ja mitä ei.
Ylen radio-ohjelmassa toimittaja kertoi itsekin olevansa ihan pyörällä päästään, kun kertoi miten hyvä on ”uusi” jk-metsänkasvatusmenetelmä suhteessa avohakkuuseen. Siteerasi mm. Soimakalliota jonka mukaan metsän/maaperän hiilitaseen normalisoitumiseen entiselleen saattaa kulua 100 v. kun tehdään avohakkuu. Sehän nyt ei ainakaan pidä paikkaansa, jos metsä uudistetaan edes jotenkin.
Omat ”koealat” joilla on tehty yläharvennusta on ainakin toistaiseksi onnistuneet ihan kohtalaisen hyvin. Esim. yhdellä lehtomaisen kankaan sekametsäkuviolla joka on aikoinaan istutettu männylle on 5 vuotta sitten tehdyn 2. (ylä)harvennuksen jälkeen alikasvoskuusetkin elpyneet hyvään kasvuun tänä vuonna . Tukkipuukokoisilla puilla ei harvennusreaktio ole ollut myöhässä vaan kasvu jatku entisellään tai oikeastaan entistä parempana heti harvennuksen jälkeen. 2v. sitten tehtiin vastaava hakkuu n. 4 ha:n kuviolle samalla tyylillä. Kasvupaikan (ja puuston) pitää olla sopivia yläharvennukselle ja alikasvosmetsän kasvatukselle eli vähintään tuoretta kangasta eikä saa olla juurikääpää . Nuo kuviot on aikoinaan toinen avohakattu ja toisessa on tehty sp-hakkuu, aurattu lehtomainen ja tuoreen kankaan kuvio on äestetty ja puita mistä valita kasvatettavaksi on ollut riittämiin.