Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Tarvitaan myös melko paljon tiestölle , myllyn alle ja haruksille tilaa. Isojen myllyjen vaatima pinta-ala ei ole pieni, kun niitä on esim. kymmeniä jollain alueella. Myllyjen purkamisen jälkeen jää ainakin niiden perustukset ja pohjat monumenteiksi jossa ei puut kasva. Linnustolle on haittaa pyörivistä myllyn siivistä mutta niistäkään ei nyt sovi varmaan oikein puhua .
Akkuihin tarvitaan mm. grafiittia mutta se voitanee korvata ligniinistä tehdyllä korvikkeella.
Päästörajat saattaa vaikuttaa myös uusien metsäkoneiden valmistukseen. Maataloustraktoreiden moottoreitakin tehdään päästörajoitteiden takia vähäpäästöisempinä. Max.tehoa voi olla moottorissa paperilla entistä enemmän mutta vääntöä on vähemmän , kun sylintereitä on vähemmän .
Pitäisi kuulemma lämmittää sähkölämmityksellä yöllä enemmän jotta sähköä säästyy kalliin päiväsähkön aikaan. Saunoakin kannattaa yöllä varsinkin jos on pörssisähkössä. Miten edullinen olisi nyt maalämpösysteemin laittaminen , kun sähkön hinta on noussut. Sehän kuluttanee saman rahan edestä sähköä kuin suorasähkölämmitys ennen . Puulämmitys olisi ehkä edullisin, jos on puut omastatakaa.
Niinpäs olikin eri malli. Luin artikkelin eilen ja erehdyin mallin nimestä. Mutta se hyöty oli että Tolopaisellakin tuli juttu luettua ja kunnon kommentin sai aikaan siitä.
Joku Kia niron omistaja olisi halunnut purkaa akkuautokaupan, kun talvella Espoon ja Tampereen välillä olisi pitänyt akkua ladata talvella 2-3 x jotta olisi päässyt perille. Ei onnistunut kun lyhyt toimintasäde on auton ominaisuus eikä vika. Pakkasilla saattaa matka lyhentyä n. 40 % luvatusta. Silloin ei enää juuri haittaa vaikka polttomoottoriauton moottorin hyötysuhde onkin heikompi kuin akkuauton, jos sillä pääsee perille ilman hinaus/kuljetusauton kyytiä. Halpa polttoainekaan ei ole enää halpaa. Sähköä kuluu n. 20 kWh/100 km ja kustannus voi olla sama kuin polttomoottoriautolla.
Esim. 33 cm rklpm:n 30 m pitkän kuusen tukki% 0n 91 ja 33 cm /26 m pitkän 94 %. (Laasasenahon taulukon mukaan). Pitkän puun latvaan jää suhteessa enemmän puuta kuin sopivasti lyhyemmän. Silloin lyhyemmän puun tukki% puun tilavuudesta on suurempi. Tukkia motteina on silti enemmän pidemmässä. Mutta jos puiden kok. tilavuus on sama, niin vähän lyhyemmässä on useimmiten tukkimottejakin enemmän kuin pidemmässä.
Lannoituksen vaikutuksen jälkeen ei paukkuja riitä lisäkasvuun enää. Tukki% ei ole suurin pitkällä puulla, saman kok.tilavuuden puista lyhyemmällä se on suurempi joten lisäpituus ei jatkossa tuo tukkia lisää samassa suhteessa kuin lannoituksen vaikutuksen aikaan. Mutta ero on melko merkityksetön , on olemassa kuitenkin. Apulannalla väkisin kasvatetut puut hyvän kasvun mailla on höttöpuuta oikeasti mutta koska laatua (puuaineen tiheys/oksien paksuus) ei yleensä osata arvostaa, niin menee täydestä suurimmalle osalle puun käyttäjistä.
TeemaFem-kanavalla taas hyvä ohjelma (varsinkin kuitupuun käytön vastustajille) muovisaasteen vaikutuksista luonnon monimuotoisuuteen vesistöissä.
Tuhka käy yleensä terveyslannoituksesta. Tuhkaa tulee paljon mutta ei ole heti sopivassa muodossa kuljetettavaksi ja metsiin levitettäväksi tai logistiikka ei toimi muuten vaikka puutuhkaa on kaatopaikalle vietäväksi asti.
Puun pituuskasvun lisääntyminen ei välttämättä paranna tilannetta enää lannoituksen vaikutusajan jälkeen. Jos ei ole ravinteita riittävästi jatkossa, niin puiden kasvu taantuu. Ja onhan se niinkin että puun tukki% ei ole yleensä suurin mahdollinen pisimmillä puilla vaan niillä vähän lyhyemmillä. Uudistamista kenttäkerroksen rehevöitymisen lisääntyessä lannoitus saattaa vaikeuttaa.
EU kuulemma antaa jotain avustuksia energiatehokkuuden kehittämiseen. Ehkä passiivitalopaketointia ei tarvitse tulevaisuudessa kustantaa kokonaan itse. Vai saiskohan sieltä tukieuroja esim. oman tuulimyllyn hankintaan ? Sehän vähentäisi kalliin, vähän tuoton ajan sähkön kulutusta. Keski-Euroopassakin tuulee paljon varmaan usein eri aikaan kuin Suomessa.