Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Tarvii ne vanhatkin rahaa mm. hoitomaksuihin. Hoitopaikoissakin osataan yleensä erittäin hyvin se rahastuspuoli. Siinä se massi kiertää usein nuoremmille mutta ei välttämättä omille jälkeläisille joka olisi tietty paremmin tarkoituksenmukaista.
Voisi olla jo varaa nostaa myös kotimaisen puun kantohintaa koska n. 2 viime vuonna on tullut sahateollisuudessa ja sellupuolellakin kaikkien aikojen parhaat tulokset. Tulosparannukset on olleet n. 100 %:n luokkaa. Mistään kiristämisestä ei ole siis kysymys puheilla tasapuolisemmasta hintapolitiikasta myös kotimaisen puun hinnoissa. Puun kantohinnan kohtuullinen nosto vaikuttaisi muuhunkin (=mm. tavan kansalaisten ostovoimaan ja sitä kautta myös muuhun talouteen, puuhuollon olosuhteiden parantamista myöten ) kuin vain mitä metsäteollisuusyritysten huipputulojen vaikutus on mahdollisesti kansantalouteen.
Kuoren päältä mittaus voitasiin ottaa toki sekin huomioon hintatasojen vertailussa, jos kuori olisi arvotonta tai vähäarvoisempaa mutta kun ei ole . Kevyt kuution puunkuorisäkki esim. marketissa kustantaa vähintään n. 100 €. Energia-arvokin taitaa olla ainakin koivun tuohella parempi kuin puulla.
Koivutukit ja mäntytukit varsinkin on olleet tukkipuista lähes aina alihinnoiteltuja pohjoisessa, Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja osin Pohjanmaan kangasmailla. Laadukkaat mä-tyvitukit erityisesti.
Virossa koivutukkien varastohinta on nyt yli 200 € motti. N. 60-70 % siitä olisi ihan kohtuullinen hinta, jos täällä saisi edes sen.
Hintakatto tai pitkät myyntisopimukset lienee Saksassa syynä halpaan kaasun myyntihintaan .
Sahauksesta saadaan aika paljon myös sellun raaka-ainetta. Ja sellunkeitto lisää mm. energian tuotantoa. Vessapapperistakin kuluu olevan kohta pula. Paperin valmistustakin tarvitaan vielä. Pintaturve käy kyllä hätätapauksessa siihen käyttöönkin, kunhan muistaa ottaa neulaset ja oksan pätkät yms. pois ennen käyttöä.
Hintaa voi tietysti vaatia mutta eri asia on saako vaatimansa. Voi jättää puut myymättäkin , se on myös yksi vaihtoehto . Taulukkohinnat on vain keskiarvoja ja jokainen leimikko hinnoitellaan erikseen ja kantohinnat vaihtelee mm. korjuukulujen ja kunkin puutavaralajin kysynnän mukaan. Eroja korjuukuluihin tulee esim. ha-kertymän muuttumisesta ja metsäajomatkan pituudesta , puiden keskikoosta, -valinnasta , alikasvoksen varomisesta ja korjuukelpoisuudesta maaston ja kelien suhteen.
Joku ihmetteli toisaalla miksi leveistä ajourista ollaan huolissaan (ensi)harvennusmetissä mutta ne ei haittaa jk:n metsässä. Sille on selvä syy ; niiden puustojen rakennehan on ihan erilainen, isoja puita korjataan kun niiden arvokasvu% on laskenut. Myös puuston tiheys vaikuttaa siihen miten ajourien leveys sopii mihinkin metsään. Toisaalta liian leveät urat ja jäävän puuston liian pieni PPA voi laskea metsän kok.kasvua liiaksi jotta jäävien puiden arvokasvu kompensoisi sen.
Kannattavuusvertailu on tehty virheellisillä oletuksilla, jos ei lasketa todellisen tilanteen mukaisesti. Esim. jk-firman tekemissä vertailuissa unohdetaan yleensä jk:n (jäävän puuston pääoma-arvo) ja 2. vaihtoehdon eli päätehakkuun kantohintojen selvä ero . Jos pystyyn jää paljon puuta, niin niiden pääoma-arvo kasvaa helposti suureksi, ja jos jätetään vain vähän , niin ne puut ei aina riitä kasvattamaan riittävästi arvokasvua oletettuun seuraavaan harsintakertaan mennessä . Tätäkin asiaa on tahkottu pitkin ja poikin jo varmaan kymmenen kertaa mutta joillekin ei mene perille koska ollaan omassa poterossa eikä voi myöntää tosiasioita. Jk:sta ei saa millään leivottua parasta vaihtoehtoa joka osa-alueella. Ei kannattavuudessa (useimmissa tapauksissa) eikä hiilinielun lisäämisessä. Muuten voi olla kyllä sopiva ja jossain tarpeen esim. maisemametsäksi.
Kettu, naali ja supikoira. Mäyrä ja näätä (?).
Supikoirat alkoi eräänä syksynä käydä kotikoiran hautaamia luita kaivelemassa kukkapenkistä. Metsästysverinen seropikoira ei tykännyt siitä ja nitisti pari supikoiraa pihalle. Mutta taisi saada niistä punkin pureman, kun sairastui myöhemmin.
Jokin isohkon uima-altaan kokoinen vesivaraaja olisi hyvä kellarissa. Yösähköllä vesi lämpimäksi ja päivällä sen varaama energia lämmitykseen .
Enpä muista ohjelman nimeä. Joku Twitteriin tai blogin kirjoittaja sitä kai juonsi, kun pyysi seuramaan sivuaan. Olisikohan ukon sukunimi ollut ”Gulls” tai jotain sinne päin .
Kun keväällä loppuu ravinnon saanti metsistä ja muualta, niin viimeiseksi kauriit syö kuusen taimien latvojen uusinta kasvua. Niille ei kelpaa karkea ravinto kuin hätätapauksessa. Heinänkin pitää olla ohutta , ei käy timotei tai muu ruokovartinen.