Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Ehkä vhp:t ja kauriit on tulleet paikoin hirvien tilalle eikä vain lisäksi. Ra-koivutaimikot ei säily kasvukunnossa . Yli 50% taimista oli latvat syöty tänä kesänä eräältä istutusalueelta. Paljon myyräsuojia syydetty pois samalla . Mikähän vimma elukoilla on poistaa nekin. Vakuutuskaan ei korvaa mitään kun omavastuu ”kattaa” kulut. Kasvaahan ne koivut haaroittuneena taas seuraavana vuonna lisää johonkin suuntaan. Kuten kuusen taimetkin säilyy seuraavaan kevääseen asti ainakin.
Tv:ssä oli ruåtsinkielisellä 5 kanavalla ohjelma vhp:en eksponentiaalisesta lisääntymisestä E-Suomessa. On niitä jo niin paljon, että mittään vihreää matalaa kasvia ei siellä kohta kasva eikä voi kasvattaa. Jotkut ”viisaat” vielä koettaa levittää niitäkin pohjoista kohti ruokintaa harjoittamalla, kun siihen saa tukeakin. Ensimmäisenä pitäisi lopettaa porkkanoiden ja muun appeen tuettu syöttäminen niille ainakin muualla kun jo kokonaan ”menetetyillä alueilla”. Vain min. määrä ruokaa keväällä jotta kauriit ei söisi lumen alta paljastuvia kuusen taimia.
Hiilinielut pienenee myös, jos metsiä ei pysty uudistamaan kuin luontaisesti ja männylle kylvämällä karuille kasvupaikoille korkeintaan.
Vähenee kuntien tehtävät, kun tullee sotealueet . Ihmeellisiä on julkisen puolen palkaussysteemit, kun sotejohtajan palkkakin on n. 15 k€ ja eroraha pitkälti toistasataa t€, jos palkan maksaja ei ole tyytyväinen uuden johtajan toimiin. Teet niin tai näin aina on kotiin päin. Eihän siinä mitään jos olisi yksityinen firma mutta kun menot kustannetaan verovaroista. Yleensä ei jää itse asiaan eli terveydenhoitoon varoja kuitenkaan riittävästi. Pula on kohta kaikesta.
Pihallahan tässä muut ollaan. Kerro lisää tarinaa sieltä piilopirtistä katsottuna.
Saa ja voi tehdä jk-hakkuun vaikka minkälaiseen kohteeseen. Voi myös tehdä tarvittavia raivauksia ja th:a ja täydennysistutustakin. Mutta ei pidä esittää sitten semmosia kannattavuusvertailulaskelmia joissa ei kuluja ole tullut ja tuotto on lähes aina ylivoimasen hyvä tasaikäseen verrokkiin nähden.
Pienaukkojen taimettuminen rehevillä kangasmailla varsinkin on onnettoman huonoa yleensä heinittymisen takia. Vähänkin isompi aukko ja heinät valtaa sen heti. Saapi toki niinkin toimia. Mukavia vattupuskia alkaa ilmestyä muutaman vuoden päästä hyvällä tuurilla aukkoihin. Jotkut naapurit esim. (jos ei itse) saattaa arvostaa vatun poimintaa enemmän kuin puun kasvatusta. Teoriassa hyvä menetelmä harvennella yläharvennuksin tukkipuut aina n. 15 v:n päästä pois ja odotella vain uusien taimien ja kalikoiden kasvua tukiksi uudestaan ja uudestaan. Sehän kuulostaa unelmametsältä . Ei istutusruljansia , ei taimikonhoitoja , tamppaus jää pois (se oli se pahin skenaario) , ei raivauksia eikä oikein muuta kuin ilmoittaa tilinumeron ostajalle jonne kantorahat tupsahtaa automaattisesti 15 vuoden välien. (ehkä muodollinen korvaus 6 % päältä menee konsultille mutta se on aika vähän, jos kokonaisuutta ajattelee , eikös niin). Taidampa siirtyä kohta minäkin vapaamatkustajaksi jk-porukkaan kunnolla. Oliskohan tj-puolella yhtään paikkaa vapaana vielä jollain jk-firmalla ? Konsultointi kiinnostaa vielä enempi kuin käytännön työt joita voisi olla rahaston hoitajan toimi tai mitan valvonta.
Kävi kaksikin ostomiestä viime vuonna (ja viimeksi vielä alkuvuodesta yksi toista leimikkoa) katsomassa myös harvennusleimikkoja. Nauhoja voi (onneksi) laitella oman metsän puihin itse vieläkin vaikka tänä päivänä jos niin haluaa. No tällä viikolla ei ole käynyt eikä ole ollut puun myyntiäkään. Tuoreempia tietoja voi olla tältä syksyltä muilla. Joko nuo olisi lopettaneet metsässä ulkoilun työaikana kokonaan ?
Isojakin puita kannattaa jättää pystyyn. Joku kirjoitti sanomalehdessä, että yksi iso puu tuottaa hapen 5:lle . Jos naapuri vaikka räjäyttää ydinlatauksen , voi olla tarpeen lisähapen tuotto kaikille.
Ei kerrottu. Mietin itsekin kun luin tutkimuksesta mikä voisi olla suurin vaikuttava tekijä lopputulokseen. Jo lyhyen oppimäärän opiskelun ja pohdinnan mukaan se on puun ha-kasvun määrä kiertoaikana. Toinen vaikuttava tekijä olisi kasvupaikkojen ominaisuuksien erilaisuus (ja eri puulajit) mutta luulisi sen vaikutuksen olleen suljettu pois jo heti tutkimusta suunniteltaessa.
E-puukohteetkin kannattaa raivata jos on oikeasti sille tarvetta, myyntipuita ei kuitenkaan kannata raivata samalla. Ehdotin kerran raivausta ostomiehen kanssa katsastetulle oman leimikon muutamalle harvennuskuviolle, sanoi että ei ole välttämättä tarvetta. En alkanut väittää vastaan.
Yksi ronsu/100 ha ja hiilitase paranee huomattavasti. Täällä ronsua vastaa raivaussaha ja metsäkoneketju useampaakin ronsua.
Hemputtajan ilomaston muutos vaikuttaa tunnetusti monella tapaa eri asioihin. Muuttuu yleensä tarpeen mukaan. Joskus tahattomastikin mutta ei aina ole tietoa mikä mitenkin vaikuttaa joten tietokonemallinnuksiakin kannattaa aisasta laatia kiisteltäviksi.
Melkein houruusta menee jos nyt ostasi ison läjäjän apupaskaa metsän lannotukseen.
Juurikääpäsienen kasvu ja vioitus etenee puussa n. 20 cm/v. Juuristossa voi olla piilevänä melko pitkään ilman näkymistä kannolla. Siksi esim. jk-hakkuut alueilla joilla on juurikääpää vähäistä enemmän pitäisi jättää kokonaan tekemättä, tehdä aukko ja kasvattaa koivua ainakin juurikääpäkantojen ympäristöihin. Siinä käypänen neuvo joka ei kustanna edes 6 % :a kantorahatuloista. Tuottokin on arviolta n. 500 % parempi kuin pöydän ääressä laskettu jk-metsän tuotto olisi.