Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Eikun heitto johtuu yleensä siitä kaukokartoitustavasta jolla tehdään. Ei ole edes mahdollista sattua tiedot tarpeeksi oikein kuin osalla kuvioista. Esim. Ra-koivikkoon on esitetty harvennuksen olevan kiireellinen ja myöhässä 3 v. vaikka sinne ei ole mikään kiire mennä vieläkään. Ei ole haitolla vesakkoa, se harva pajukko joka puiden joissain väleissä vielä kasvaa on jäänyt latvuskerroksen alle eikä ole haitannut koivujen kasvua koskaan. Toinen esimerkki : sekapuustoinen aikoinaan aurattu ja istutettu metsä jossa puuston ikä on arvioitu n. 25 v liian vanhaksi ja sen perusteella vuosikasvuarvio on väärä ja suositeltu sopiva harvennusajankohta ihan liian myöhään.
PS Aloituksen aiheessa puheena ollut koivu on sitkein puu ajouralle estämään syvälle painumista , huonoin siihen on mänty. 2. paras kuusi.
Ei riitä jos kuviotiedot katsotaan vain metsään.fin tiedoista. Niissä on liian paljon heittoa todellisuuteen harvennusleimikoissa ja sekametsissä varsinkin. Esim. puuston ikä saattaa olla arvottu ihan pieleen ja suositeltu harvennusajankohta samalla väärä.
Jos ennakkoraivaus on tarpeen , sen tekeminen pienentää korjuukuluja esim. 10 – 20 % (pahimmissa risukoissa korjuu voi olla jopa 30 % kalliimpaa + korjuuvaurioiden lisääntyminen päälle). Vähintään sen verran kantohintaan lisää mitä raivaus kustantaa ja winwin -tilanne on valmis. Pieni haitta tarkoittaa että ei ole tarvis raivata koska haitta ei ole suuri tai sitä ei ole eikä silloin korjuukulutkaan nouse ellei sitten pidä poistaa pikkupuita puiden tyviltä.
”Tulee tuplat jk:ssa tuloa kun verrataan kuitupuun kasvatukseen” , joo pitää paikkaansa. Mutta kun ei verrata kuitupuun kasvatukseen vaan norm. metsän kasvatukseen jossa tullee tukkia/pikkutukkia paljon enemmän kiertoaikana kuin kuitupuuta. Kun lasketaan tulosvertailu oikein toteutuneiden tulojen ja -menojen mukaisesti eikä teoriassa optimoimalla vain toista vaihtoehtoa , niin asia selviää kelle tahansa selvissä tapauksissa joita on n. 90 % kaikista päätehakkuista.
Kun sähkö kustansi käyttöpaikassa n. 4-5 c/kWh, niin sen MW-hinta oli tuotantopaikalla n. 20 €. Puun MW-hinta n. 10 € tienvarressa. Nyt sähkön käyttöpaikkahinta vaihtelee ja on keskimäärin n. 30-40 c/kWh . (määräaikasen sopimushinta on n. 40 c) . Puun energia-arvon mukainen uusi tienvarsihinta on silloin nyt keskimäärin n. 155 € / k-m3. Siitä pois korjuukulut ja kasan kuivatus, suojauskulut ym. niin tähteelle jää kantohinnaksi n. 130 € /k-m3. Sehän onkin melkein yhtä paljon hintaa mitä firmat maksaa esim. Viron puista satamassa 1000 motin erästä koivua . Sehän sattui mukavasti. Melko heti löytyisi tuommonen erä koivua minultakin tien varteen hankittuna noin sopivalla hinnalla . (alennustakin tulisi kun sillä 6 €:n erolla voisi firma kuljettaa koivut tehtaalle , ainakin lähelle menisi).
Jos liikevaihto on 75,7 milj.€ ja liikevoitto 56,7 milj.€, niin ei ihan huono. 37 % siihen mottihintaan lisää tietäisi sitä, että liikevoitto ylittäisi liikevaihdon. Sehän ei ole mahdollista 🙂 Alkupääoman kuoletus unohtunut Tormaattorillakin liikevoittolaskelmista pois.
Merkkasin leimikon suojele- ja säästäpuut nauhoilla mutta jostain syystä ”paras” linnun pesäpuu oli kuitenkin kaadettu. Iso kolomänty jossa useita pesäkoloja oli tikan tekeminä valmiina. Lahopuupinossa oli pesäpuu. Ehkä orava oli vienyt merkkausnauhan pesätarvikkeeksi tai joitain muuta sattui.
Metsälehmuksia kasvaa täällä vain istutettuina. Harvinaisemmat puulajit häviää usein syystä tai toisesta metsästä, jos ei muuten niin j́oku varastaa ”parempaan” käyttöön.
Suurimmat hiilivarastot on erään tutkimuksen mukaan metsämailla joissa on tehty voimakkainta maanmuokkausta. Vähiten hiiltä maaperässä oli muokkaamattomassa metsässä. Hiilen määrä myös maassa riippuu siis ilm. pääosin puun kasvusta. Turvemailla varsinkin hiiltä kertyy juurikarikkeesta varastoon syvemmälle maaperään. Pitäisi varmaan ottaa (syvä)auraus uudestaan käyttöön paksukunttaisilla mailla jotta metsien hiilitase paranisi.
Tuhka + typpilannoitus sopii kangasmaillekin. Tuhkasta ei ole puutetta, jos jakelu onnistuu . Typpeä saa ilmasta esim. lepän, apilan ja palkokasvien kasvattamisella.
Tuoton laskennassa pitää ottaa aika tuoton tulouttamisessa huomioon. Kun esim. osakkeiden tuotto%:a lasketaan, tuotto% kerrotaan yleensä 1 vuoden jaksoissa. TWR-tuotto (”kumuloituva”) saadaan , kun oletetaan, että ulosmaksetut osingot (jos on semmonen sijoituskohde jossa niin tehdään) sijoitetaan joka vuosi takasin ko. rahoituskohteeseen. Osakkeen arvo nousu tai lasku on verrattavissa metsäpuolella metsän arvon muutokseen mikä on eri asia kuin vuotuinen tuotto.
Lannoitus tai mikä muu tahansa ”metsäsijoitus” vaatii tietyn ajan ennen kuin se tuottaa mitään. Korkoakorolle on helppo laskea yhden summan osalta , esim; summa x 1,05^10 ( = > 5 % korko, 10 vuotta). Etukäteen voi vain arvioida paljonko lannoitus missäkin kohteessa tuottaa. Keskimäärin tiedetään paljonko puun kasvu milläkin kasvupaikalla lisääntyy ja minkä verran esim. tukin kasvu lisääntyy 10 vuodessa. Kantohintakin on tietysti arvio.