Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Taimettuminen ja riittävä veden haihdutus on usein ongelmana , jos haihduttavaa puustoa ei ole riittävästi. Rahkasammaleisilla soilla onnistuu luont. uudistaminen yleensä helposti märkään turpeeseen kunhan jatkossa huolehditaan liian veden johtamisesta pois alueelta. Muuten on mahdollista ja todennäköistä tukehduttaa heti alkuun taimien kasvu. Jossain erityistapauksissa onnistuu varmaan jk:n hakkuunakin , kun valmiina erirakenteista sekapuustoa riittävästi. Rehevillä korvilla voi onnistua hyvinkin, ainakin luont. uudistaminen lehtipuuston alle. Mutta tuo erillinen tukimuoto jk:n hakkuiden suunnitteluun ja tekemiseen viittaa siihen, että tarkoitus olisi tehdä peitteistä mh:a mahdollimman paljon turvemailla. Silloin ei ole odotettavissa, että vain sopivat kohteet tulisi siihen mukaan.
Määräaikaisia sopimuksiakin tarjotaan tehtäväksi vielä. Hinnat esim. 39,90 s/kWh , 2 v. sopimus.
Olisikohan tuolla mitä vaikutusta tilanteeseen, jos jollain maalla on yhteistä rajaa esim. 1000 km ja toisella ei yhtään ?
Jotain merkitystä voi olla katkontaan kuitupuun mitta-ja laatuvaatimuksillakin, jos korjataan esim. vain pitkää kuitua eikä lyhyet apumitat ole käytössä. Mutta yleensä ei eroja juuri ole ellei sitten korjata myös pikkutukkia.
Joo, joutaisi lopettaa kokonaan luonnonvaroja paljon kuluttavan apupaskan levitys metsiin, kun on ruokapulakin ja kalliita lannotteita tarvitaan muualla. Puun laatukin kärsii liiasta lannoituksesta. Sitä ei yleensä vain ole otettu Suomessa huomioon koska muuten hyvän metsäosaamisen maassa puun laatuun ei kiinnitetä huomiota tarpeeksi . Pääosin siksi sahatavaran laatu on heikentynyt jo pitkän aikaa.
Maaperän hoito kuluu myös metsäpuolelle. Se parantaa metsän terveyttä ja puun kasvua. Sitä ei vaan moni ymmärrä tai halua ottaa huomioon. Yhteistä peltopuolelle on maaperäeliöstön ja sienten (metsässä mykorritsasienet jotka toimii puiden kanssa symbioosissa) selviytyminen ja sitä ei apulannoitus edistä.
Apupaskahan ei paranna maaperän laatua esim. mikrobitoimintaa vilkastuttamalla kuten tekee luonnonlannoitus esim. hakkuutähteet. Se on väkisin kasvatusta, toimii erilailla kuin maaperän hajotustoimintaa lisäävät biolannoitustavat (siitä apupaskan vanha nimityskin ”väkilannoite” ). Uudistamista lannoitus ennen päätehakkuuta saattaa vaikeuttaa.
Metsälannoituksen (muun kuin pitkävaikutteisen tuhkalannotuksen) vaikutusaika on n. 8–10 v. Silloin tehdyn lannotuksen tulos tulee mahdolliseksi saada talteen sen vaikutus lannoitusalueelta. En ymmärrä miten kassavirta muuttaisi tuota tilannetta mihinkään suuntaan. Laitat esim. 500 € apulannotukseen ja saat lisäkasvua siihen 8 -10 vuoden ajan, se on siinä. Jos saat 500+500 €:n edestä lisämyyntiä (n. 2 mottia/v/10v) , niin lannoituksen vuotuinen tuotto% on silloin ollut 7,4 % 50 €:n keskihinnalla.
Hyvä jos/kun on lyhyitä mittoja mukana . Mutta otetaanko niitä myös latvasta (?). Yleensä ei oteta. Jos tarvitaan paljon pitkää tukkia, niin useimmiten max tukkisaanto jää toteutumatta.
Eräs ”jippo” joillakin ostajilla on, että hinnoitellaan pienen kuvion tukit ja kapulat parhaiten ja sitten isomman kuvion puut vähän heikommin, jos mahdollista leimikon kuvioiden koostumuksen tms. eron suhteen. Voi toki sattua vahingossakin. Jos myyjä erehtyy haluamaan jk:n hakkuun eikä yläharvennusta voi kantohintaero olla huomattava. Todellisuudessa puustoiltaan samanlaisilla kuvioilla ei eroa juuri ole korjuuvaikeudessa eikä korjuun yksikköhinnoissa. (Koska yläharvennus ei tarkoita vain valtapuiden hakkuuta).
Myhistyksen kaupoista kerron yhden esimerkin (jonka olen ennenkin kertonut eikä voi yleistää kuten ei muitakaan yksittäistapauksia) : Myhistyksen toteuttamassa eräässä isohkossa päätehakkuussa tuli tukkikaupoilla myyjälle persnettoa n. 7 x 450 €, kun ei kilpailutettu eri ostajia. Kilpailuttaa kannattaisi aina.
Metsään.fin mukaan eräskin ra-koivikko olisi pitänyt harventaa jo 3 v. sitten. Pellolle istutettuja 20 v. sitten. Mutta ei ole ihan niin kiire koska istutustiheys oli n. 1300 kpl/ha eikä se tavallinen 1600 kpl.
Taimikonhoidossa kannattaa yleensä (jos mahdollista kasvupaikan ja puulajin kannalta) tehdä jo harvennusta siihen suuntaan, että järeytyminen nopeutuu ja puiden keskikoko kasvaa eh:een mennessä sopivaksi vähintään pikkutukin myyntiä varten.
Tarjouspyynnöt sitten sen mukaan niillekin jotka ostaa harvennuksilta muutakin kuin kuitupuuta.
Hämis: Mitä ne teki kuitukuusille , kun ei hakattu ja sitä oli kuitenkin jonkin verran ? Kokopuunako meni hakkaamatta?
Joku kommentoi aiemmin , että ollaanko valmiita joustamaan kantohinnoissa myös laskusuhdanteen aikaan, kun oli juttua miten nousuhdanne ei juuri vaikuttanut kantohintoja korottavasti. Matalasuhdanteen aikaan muutamat ostajat muutti mitta-ja laatuvaatimuksia edullisemmaksi itselleen. Silloin osallistuttiin jo talkoilla tuloksen tekoon. Mutta nyt kun tulokset moninkertaistui sekä sellu- että sahatavarapuolella, ei kantohinnat ole nousseet samassa suhteessa. Kannattaa ehkä keskittyäkin hiilinielun keruuseeen ja linnunlaulupuiden kasvattamiseen ja hankkia ei-materiaalista tuottoa siltä puolelta. Mo:t ei saa edelleenkään mitään taloudellista korvausta hyvälaatuisen sahatukin kasvatuksesta; ehkä e-puun noussut hinta tuo jotain liikettä kuitupuun hintatilastokäppyrän yksitoikkoisuuteen jossain vaiheessa.