Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Umpin terävänpään komentti 136 ekun kok:n ostamisen Virosta : ”Suomesta ei saa riittävästi koivukuitupuuta tarpeeseen nähden” (ML-U).
Varmaan pitää paikkaansa , että täällä koivukeskittymät on hajallaan mutta se ei ole ainut eikä suurin syy. Jos vastaavan suuruisten erien tv-hinnat (tai tehtaalle toimitettunakin) olisi täälläkin esim. vaikka 80 % Viron huutokauppahinnoista, löytyisi heti melkonen määrä lisää kok:a tehtaille. Ajoitus ja aikataulussa pysyminen on yksi tärkeä tekijä tietysti, jos tehtaalla on esim. akuutti pula raaka-aineesta mutta se tuskin olisi esteenä , kun hinta kannustaisi pysymään sopivituissa toimituksissa paremmin .
Pari v. sitten eräs saha maksoi kaikille myyntipuun mitat täyttäville kuitupuille (normitukeilla tukkien norm.hinnat) paremman mottihinnan kuin nyt saa parhaimmillaan keskihinnan mukaan.
Eihän ne kantohinnalla ole ostaneet, jos latvukset oli jo kasoissa. Risujen myynnissä persnettoa tulee yhden lannoituskerran verran joka ei ole sekään nykyään ihan mitätön summa. Kilpailutus kannattaa eikä kannata läheskään aina myydä kaikkia puita yhdelle ostajalle. Pikkutukistakin maksavat Virossa satasen kiinnolta, ei niitä kannata 3-kympillä tienvarresta myydä meilläkään. ML:lla se hyvä puoli että ostavat vanerikuusia eikä ylisuuret mene kuitupuun hinnalla kuten eräillä ostajilla (Paitsi pienet erät). Kerran oli paljon sen kokoluokan tyvikuusia kuitupinossa, niin sovittiin, että otankin ne itselle. Osan niistä myin vanerin tekoon ja osan sahuutin lankuiksi ja laudoiksi. Hyvää sahatavaraa tuli 3 m:n kuitupölleistä muutama km.
Saattaa ajouran leveys olla yli 4-4,5 m joskus ensiharvennuksellakin varsinkin käännöksissä. Jk:n yläharvennuksessa tulee helposti 8 m uria ja leveämpiäkin, jos on isoja korjattavia puita ja jätettäviä lisävaltapuita vähän.
Uudempia pienemmän kokoluokan koneitakin on kehitetty sen jälkeen, kun on joskus ennen ollut huonoja kokemuksia joillain niistä. On siitä etua jäävälle metsälle ja kuskillekin , jos motolla ei tarvitse urkkia tiheissä ensiharvennusmetissä kauimmaisia puita n. 11 m päästä uralta .
Tuotto lannotukselle olisi n. 7,4 % /v, jos 10 vuodessa 500 € tuplaantuisi ja hakkuu tehtäisiin silloin.
Klipsuttimellakin saa melko ison puun katkottua vähillä alikasvosvaurioilla (e-puukohteissa), kun katkaistaan latva ensin. Suurimmat vauriot alikasvoksille metsissä tulee , jos raahataan isoja puita pitkällään uraa kohti karsittavaksi taimikon läpi. Useimmissa eh-tapauksissa kapeat ajouravälit ja keskikoon koneet ( keskikoko tässä yhteydessä = pienen vekottimen massa + ISON massa / 2 ) on omiaan. Tilanteen mukainen järjen käyttö on suotavaa korjuun tekijöilläkin.
Paras vaihtoehto järeälle yläharvennuskohteelle olisi jokin 35 -50 tn kone jolla 3-5 kuution puut voi nostaa pystyssä karsintapaikalle valmiille ajouralle. Hyvin kantava kova maapohja tarvittaneen siihen myös.
Toki kannattaa metsä raivata ennen harvennusta , jos sille on tarvetta . Mutta turhaa siistimistä kannattaa välttää. Huono jälki ensiharvennusmetissä johtunee osin kiireestä , se kovasta tuottotavoitteesta, vaikeutuneista korjuuolosuhteista ja joskus konekaluston sopimattomuudestakin . Suurin tekijä on usein kuskien osaaminen . Jk:n metsiin sopii parhaiten mahdollisimman iso kone. Ensiharvennuksille keskikokoinen n. 7000-10000 tn konekalusto. Jos tulee 5 m ajourat eh:ssa niin mutkissa ne on helposti vähintään 6 m leveitä ja metsän tuotto laskee kasvumenetyksen vuoksi entistä enemmän. Korjuun tuotto nousee , kun avohakkuun osuus urilta hakatessa lisääntyy mutta mo häviää jatkossa tukkipuuaihioiden vähenemisen takia .
Hyvin toimi vielä alle pari vuotta sitten haamu-urilta hakkuukin e-puun hankinnassa. Voi olla että ehkä vasta sen jälkeen lopetti toimintansa jossain päin, siitä en osaa varmaksi sanoa mitään.
Tutkimusten mukaan norm.ensiharvennuksen jälkeen tehtävässä 2-harvennuksessa yleensä puiden etäisyydet toisistaan on jo niin suuret, että urien sijoittelulla (norm. käytössä olevin uravälein) ei ole merkitystä metsän jatkokehitykseen puiden kasvun osalta. Voi olla joskus noinkin kuin suorittavan ongelmametsässä, että joutuu tekemään uraa leventäen vanhaa joka on pahimoilleen tehty suorissa rivissä kasvien puiden väleihin ensiharvennuksella, jos on esim. pohjanmaan sarkametsäkuvio käsittelyssä, kun metsään ei sovi kuin yksi pitkä ura.
Saantoon ja korjuun yksikköhintaan vaikuttaa myös savotan koko , ei vain ha:n pinta-alan saanto, hakkuutapa, keskimäär. ajomatka ja puun koko. Esim. koneiden siirtokulujen vaikutus korjuun yksikköhintaan alenee, kun on moteiltaan suurempi savotta . Siitä oli kyse käppyrässä jossa oli verrattu kokonaiskertymän ja puiden keskikoon suht. vaikutusta korjuukuluihin.
12 v sitten oli esim. kok:n tienvarsihinta 35 € joten n. 40 € nyt ei olisi vielä paljon vaan vähän. Pitäisi varmaan perustaa Suomeekin puuhuutokauppa pyöreälle puulle ja myydä sen kautta parhaat erät eteenpäin. Nyt tarjouspyyntöön heittää pari-kolme yhtiötä tarjoukset jotka eroaa toisistaan yleensä euron-pari motilta (lopputuloskin selviää vasta korjuun jälkeen) ja ”lippalakki kaupan päälle” ratkaisee pelin.
Lumisissa olosuhteissa pärjää ihan hyvin keskikoisilla koneilla varsinkin. Ei eh-metsissäkään tarvitse joka ajolla umpihankea koneella aukoa eikä hakkuuta tehdä , jos on se vuosisadan lumisin keskitalvi. Lyhyet uravälit (haamu-ura) vähentää pitkän puomin tarvetta ja lisää näkyvyyttä harvennuksilla. Ihan pienet koneet on sitten erikseen ja nekin kulkee usein talvikeleillä hyvin etukäteen tehtyjä kovia uria pitkin . Moottorikelkka on erikoisen hyvä pitkillä kuljetusmatkoilla manuhakkuilla esim. polttopuusavotassa , jos kuljetusurat on tehty oikein.
Sammaa mieltä että harvana kasvattaminen on nykyisillä kustannuksilla/kantohinnoilla hyvä tapa. Jo taimikoista alkaen kasvupaikasta/puulajista riippuen n. 1300-1500 kpl/ha taimia kasvamaan tukkipuuta mahdollisimman nopeasti.