Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Miten se juuri Suomessa on kohta niin pula hiilensidonnasta, että pitää ehkä ostaa päästöoikeuksia muilta EU-mailta vaikka täällä on paljon metsiä sitomassa hiiltä puuhun ja maaperään ? Onko syynä se nykytilanteeseen sopimaton liian kunnianhimoinen päästöneutraaliustavoite syynä, kun muilla ei näytä olevan yhtä kiire ?
Lannoitus ja metsittäminen parantaa hiilitasetta ja turvepeltojen päästöjä voidaan vähentää mm. lisäämällä niillä nurmen ja muiden monivuotisten kasvien viljelyä. Turvemaiden tuhkalannoituksia pitäisi suosia ja rahoittaa niitä päästöoikeusmaksuilla tai päästöjen kompensaatiomaksuilla.
2-harvennuksella ei ajourien leveys tai niiden paikka ole enää haitolla jäljelle jäävän metsän kehitykselle kuten on ensiharvennuksen jälkeen, kun puusto on tiheämpää.
Jotkut on tutkineet eh:n kannattavuuden (yhtiöille) parantamista tekemällä hakkuun vain urilta ja pistourilta. Siinä vasta huono malli metän kannalta mutta korjuukustannuksiahan se alentaa tietysti. Nykyisillä kotimaisilla kuitupuun hinnoilla ei ole puunhankinta kallista yhtiöille vaikka ensiharvennukset tehtäisiin kunnolla . Pienkonelisänkin voisivat ihan hyvin kustantaa nostamalla kantohintoja , jos missä niitä koneita enemmän tarvittaisiin (pohjoisessa varsinkin jossa on paljon ensiharvennusrästejä).
Anna Puuta voisi ainakin halata.
Sattu kerran nuoruudessa tämmönen tapaus, kun oltiin Alpeilla reisussa ja jonossa jyrkässä rinteessä hissijonossa ; odotellessa paikallaan mielessäni lauleskelin ”kun sais kerran reissullansa nättiä tyttöä halaata..” Eipä mennyt juuri sekuntia pidempään siitä kun ylärinteessä jonossa jollain loppui pito suksista ja alkoi vauhdilla laskea kohti. meikäläinen sitten otti laskijan kiinni nojaamalla eteenpäin ja halattiin siinä samalla sitten kunnolla nuoren ranskattaren kanssa.
Nyt on puunhalausviikko. Kaikki saa kuulemma osallistua. Lahopuun merkityksestä muistutetaan. Jos halaa oikein rajusti, niin puustahan voi tulla lahopuu, kun nesteiden kiertokulku estyy. Naapurin puita ei saane kuitenkaan halata omin luvin ainakaan.
Ei sähön puute vähenisi tai hinta juuri laskisi vaikka täällä tuotantoa ajettaisiin alas, kun suurimmat sähkön tuottajat muualla Euroopassa ei pysty sähköä tuottamaan riittävästi. Ydinvoimalat ei pysty toimiaan kun ei voi jäähdyttää , ei tule kaasua eikä polttoainekuljetuksia voida hoitaa vesireittejä pitkin. Norjassakin puutetta vedestä joten ei tule apuja sieltäkään. Pitää koettaa säästää sähköä ja lämmittää muilla menetelmillä jos mahdollista. Akkuautotkin pitää varmaan kohta jättää talleihin seisomaan liian kalliina kulukuneuvoina, ja ajaa mieluummin polkupyörillä. Akkuavusteinenpyörä kuluttaa minimaalisen vähän sähköä. Talvella sitten nastarenkaat alle tai vanhat kunnon potkurit käyttöön. Kai niitäkin on jo akkuavusteisia.
Jos on pörssisähkössä, niin pitää hoitaa asiat yöllä halvan sähkön aikaan. Eräs tuttu kertoi lämmittävänsä saunankin vasta yöllä. Muitakin paljon kuluttavia sähkövehkeitä voi käyttää pääosin yöllä.
Miten saisi kauriiden määrän pysymään sopivan pienenä jotta eivät söisi puun taimia eikä pihaistutuksia huonon ruokatilanteen takia ? Pieni määrä lisäravintoa on paikallaan jotta pysyvät pois kuusen taimien latvojen syönnistä kevättalvella ja syksyllä pihoilta. Vihreät istutukset häviää pihalta, jos ei ole muuta ruokaa enää helposti saatavissa. Kunnolliset suojaustoimet on liian työläitä ja kustannukset nousee liiaksi.
Kesäkorjuut upottavissa olosuhteissa lisää juurikääpää. Mutta oletettavia tuhoja voidaan vähentää mm. viljelemällä koivuja välillä ja kehittämällä korjuumenetelmiä vähemmän maaperää vauriottavaksi. Leveät telat varsinkin ajokoneissa auttaa asiaa, jos konekuskit on huolellisia hakkuissa ja ajossa. Panssarien torjuntaan ei puun kasvatus riitä, pitää olla vähintään kivilohkareita isolla alalla ja muuta paremmin toimivaa tapaa.
Kaupunkien vihertävyyttä voisi tosiaankin olla hyvä lisätä. Ja sitähän tehdäänkin monissa suurkaupungeissa. Suomen tavan kokosissa kaupungeissa ei vielä, kun puistotkin tarvitaan rakennusmaaksi esim. Helsingissä. Sopeuttamistoimia tarvitaan vaikka ne yksistään riitä mihinkään ellei muita varsinaisia isoja päästöjä vähennetä runsaasti kuten ei näytetä tehtävänkään , ainakaan toistaiseksi.
Ra-koivikoissa voi olla joskus kiire harvennukselle. Samoin männiköissä, jos ei ole tehty esim. th:a. (kuusikoissakin joskus latvusrajan nousun takia) Muutama v. ei paljon mitään vaikuta. Toisaalta jotain kasvaa harventamaton männikkökin. Sieltä työntyy lopulta isoimmat ja yl . karvasimmat tukkimännyt muiden yläpuolelle ja korjuukulut /yksikkö pienenee, jos risut on mahdollista sivuuttaa ja jättää puimatta. Suuri osa puista riukuuntuu ja lahoaa lopulta maahan ravinteeksi. Jos th on tehty ajoissa ja sopivan harvahkoon asentoon , ei tule kiire harvennukselle pitkään aikaan. Reipas th lisää puiden järeytymisnopeutta mukavasti ja antaa enemmän varaa valita harvennusajankohtakin tilanteeseen sopivaksi.
Oliko myhistyksen hinta jo kilpailukykyinen puun energiasisältöön ja-nyky arvoon verrattuna ?