Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Mihin mennee päästökaupan tulot nykyään ? Päästöoikeuksista maksetaan isot rahat mutta päästökompensaatiosta mo:lle korkeintaan pikkuhiluja , kun välissä on välittäjäfirma. Saattaa saada esim. turvemaalle tuhkalannoituksen alehintaan (ehkä 50 % alennus?) , kun vuokraa lisäkasvun hiilinielufirmalle edelleen myytäväksi.
Ei vihastua kannata. Puun myynnin alehintaan voi lopettaa siihen asti, että markkinat alkaa vaikuttaa myös täällä. 2 x bonus -tarjoukset ei paljon houkuta umpin osinkojen lisäämiseen.
Mikromuovin lisäksi haittana on muu muovijäte joka tappaa mm. merilintuja ja kaloja . Muovia tehdään pelleteistä joita merieläimet syö ruokana ja kuolevat nälkään. Merien rannoilta kerätään esim. Ruotsissa tonneittain muovijätettä/v. Pieni jäävuoren huippu muovijätteen kokonaismäärästä mutta kertoo jotain ongelman suuruudesta.
Ilmaston muutokseen sekin liittyy, kun paljon luonnonvaroja ja päästöjä ym. haittaa aiheuttavaa tuotantoa pitäisi vähentää.
Huono asiahan ne pakotteet on. Ne loppuu varmaan kunhan Venäjä lopettaa aloittamansa sodan.
Ilmasto on lämmennyt ainakin kesäaikoina. Syistä voi olla montaa eri mieltä. Käyttöpuutkin kasvaa ja sitoo hiiltä entistä paremmin , jos metsiä hoidetaan eikä anneta pusikoitua liiaksi. Taimikot työntää uutta kasvua vinhasti, 1 m pit. tehdyn varhaishoidon jälkeen oli luont. syntyneet männyt kasvaneet lisää pituutta yli 2 m 3 vuodessa.
Melko varmalla mutulla sanosin, että laavu ja asuntovaunu olis noista verovapaita. Verottaja varmaan keksisi sitten pikkumökille tontin koon jolle tulee myös kiinteistövero. Alle 2 ha laikku on tontti ja sitä isommat pläntit metsää joista ei mene kiinteistöveroa vaan yleinen jokamiesoikeus (jossa velvollisuudet myös mukana) vastaa silloin sitä veroa.
Fiskarsin yksikätinen malli on kevyt ja tarvittaessa tehokas. Aloitin ”metsämiesuran” vähän toisella kymmenellä ollessani raivaamalla uudistusalan alikasvoskuusia 2-käden painavalla vesurilla . Nykyinen yhden käden malli on paljon parempi .
Pintaturvetta kasvuturpeeksi ja kuivikkeeksi pitäisi kuitenkin voida nostaa edelleen. Sitä ei voi korvata kuivikkeena kunnolla millään muulla. Mutta ei pidä vaarantamalla vesien suojelua.
Kivihiilen päästökerroin suhteessa turpeeseen on 0,337 / 0,377 tn CO2:a /MWh . Melko lähellä toisiaan. Molemmat on melko kovia saastuttamaan ilmaa myös esim. rikkipäästöillä .
Voisi se johtua pilvisyyden muutoksistakin joka taas johtuu meteorologien vääristä ennustuksista.
Vanhat ojitetut suot on muuttuneet kangasturvemaiksi ja Co2-päästöt on niiltä jo pääosin haihtuneet mitä maassa on ollut. Esim. Ojanen on tutkinut jo pitkään turvemaiden päästöjä. Puustot sitoo turvemailla yli 16 Mtn hiiltä ja maaperäpäästöt on max . n. 12 Mtn. Vaihteluvälit on suuret mm. turvemaan rehevyydestä riippuen. Karuilla mailla ojitus on voinut tehdä suosta jopa hiilinielun. Puuston parantunut kasvu ojitusmailla siis kompensoi usein mahdolliset maaperäpäästöt.
Ei puuston kasvatuksella voi kompensoida fossiilisen energian tuottamisen ym. kulutuksen suuria päästöjä, ei ainakaan jos ei makseta mo:ille korvauksia siitä hiilinielujen ja -varastojen lisäämisestä.