Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
”Alustavien tutkimusten mukaan suometsien …” Mitä haihattelua se on , kun taimikot kasvaa kuitenkin suht. hitaasti korjuukelpoisiksi ja puun kasvu sitoo hiiltä puustoon ja turvemailla varsinkin myös maaperään pysyviksi hiilivarastoiksi enemmän kuin kangasmailla. Lisäksi jos pohjaveden pinta saadaan pysymään n. 20-30 cm maanpinnasta esim. koivujen kasvatuksella/kunnostamalla mataliin ojiin , niin metaanipäästöt ei lisäänny kuten tekee turvemaiden ennallistamisessa.
Tuulivoiman päästöttömyys kokonaisuudessa on myytti siinä kuin turvemaiden päästöjen lisääntyminenkin puuston kasvatuksella.
Ruotsissa osataan soveltaa paremmin sääntöjä kuin täällä. Täällä jopa omistajaohjusministeri katsoo ensin ”yhteistä”etua ja vasta sitten ehkä suomalaisten.
Aikaiseen varhaisperkaukseen siirryin minäkin. Keväällä ensin ja syyskesällä sitten toisen kerran piti tehdä vp. Kitumänniköissä kyllä onnistuu pelkkä 1 varhaisperkaus mutta ei juuri rehevämmillä metsämailla, jos haluaa taimikon kasvavan hyvin. Mieluummin th:kin pitäisi aikastuttaa siitä nykyisestä 7 v:n kemerarajasta .
Yhdellä vp-alueella jäi sekalaisia taimia kasvamaan keskimäärin n. 1500 kpl/ha. Istutettiin sinne kuusta n. 1250 kpl/ha. Nopeammin ne puut kasvaa harvennuskuntoon , kun ei ole liian tiheässä. Kuusia voisi kasvattaa vielä vähän harvemmassakin kuin 1500 /ha laadun kärsimättä liiaksi.
Mitenkäs se muissa maissa onnistuu kuitenkin? Tietääkseni turvetta nostetaan ainakin Ruotsissa edelleen ja monissa muissakin EU-maissa.
Metsäteollisuus tekee parasta tiliä puun sivutuotteilla, energian tuottamisella ja myynnillä. Jos kuitupuut hinnoiteltaisiin jo kannolla lähemmäs niiden arvonlisää, niin ei muuta kannattaisi kasvattaakaan kuin kuitupuuta
Virossa pinokuutio kustantaa satasen ja Saksassa 300. Markkinat toimii , kun on puute hyvistä energialähteistä nousee hinnat.
Pintaturvetta kannattaisi nostaa ainakin edelleen. Sen hinta nousee ja saatavuuskin ulkomailta voi heiketä. Ei tarvita ojituksia eikä kalliita vesiensuojelusysteemejä , jos nostetaan leveätelaisilla kaivinkoneilla turpeet kuivumaan kasoille.
Uuden taloudelliseen tilanteeseen sopivamman päätöksen turpeen uusiutuvuudesta voisi kyllä tehdä kuten päätös tehtiin aikasemminkin sen uudistumattomuudesta eli heittämällä arpaa. Ehkä olisi myöhäistä , kun koneetkin on jo romutettu tai myyty päätöksissään viisaampien maiden urakoitsijoille mutta tulisi edes korjatuksi yksi harhaluulo .
Ihan arviolta heitin. Mutta voi sen laskeakin ; 100/ 0,025 = 4000 , 4000 / 2 = 2000. 50/ 0,04 = 1250 .
E-puun arvonnousu ja niiden korjuut lisää kannattavuutta omalta osaltaan. MU:en mukaan karsittu ranka on suosituinta e-puumarkkinoilla.
Mielenkiintoinen käppyrä korjuukulujen suhteesta puun keskijäreyteen ja savotan e-puu saantoon. Jos korjataan esim. 100 mottia n. 25 l:n puuta, niin sama korjuun yksikköhinta tulee kuin 50 motin savotassa n. 40 l:n puilla. Saannolla on siis iso merkitys korjuukuluihin kuten voi helposti olettaakin. Suhteellisesti suurempi kuin korjattavan puiden keskikoolla .
Turun yliopiston emeritusprofessorin mielestä ilmaston lämpeneminen johtuu 90%:sti pilvisyydestä. Hiilidioksidin vaikutus n. 10 %. Siitä valtameristä haihtuvan Co2:n vaikutus liki 90 % myös. Eli muulla hiililisällä olisi n. 1-2 %;n vaikutus. Vain marginaalinen vaikutus siis. (L: MTv-uutiset).
Pakokaasuilla , muilla päästöillä ja myrkyillä on paljon suurempi paikallinen vaikutus ilman, maaperän ja vesistöjen laatuun. Co2-päästöillä ei juuri mitään vaikutusta kokonaisuuteen.
Metsien hävityshakkuut kyllä vähentää myös sateita ja pilvien muodostumista sademetsäalueilla ja suurilla metsäpaloalueilla varmaan myös.
Ei se puhdistusaine paljon kannoissa auta , jos juurikääpä on alikasvoskuusikossa josta tehdään uusi metsä. Pitää kasvattaa väliin lehtipuusukupolvi tai ainakin suuri osa uusista puista pitäisi olla lehtipuita, jos juurikääpää on paljon. Ruåtsissa on jalostettu juurikäävälle kestävämpää kuusta, en tiedä miten pitkällä on kehitys siinä.
Alunperin juurikääpä kuusiin alkoi levitä rannikon metsien hakkuissa laivanrakennuspuiksi. Nykyään asiaan auttaa , kun tehdään kuusikkoihin vähemmän harvennuskertoja /kiertoaika kuin tavallisesti on tehty. Voi ehkä valita paremmin parhaan harvennuskelin yhden harvennuksen taktiikalla. Taimikon kasvatus suht. harvana , eh. aikasin ja päätehakkuu.