Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Norja saa niitä pullonkaulatuottoja monta kertaa enemmän kuin Ruotsi. Saaneeko Suomi yhtään (?). Nyt on sähkön pörssihinta yli 70 c/kWh. Viikon keskihinta 42 c.
Yksi Tositarina putkahti mieleen : Isäntä joi jallua ja emäntä kyseli : Minkä tähden sinä jallua juot ? Ukko : ”kolmen tähden”. Emäntä siihen : ” Eikun mitä vasten sinä juot”. Ukko : ”Pöllypinnoo vasten”.
No ei ollut hyvä juttu turpeen alasajo mo:illekaan. Kun alkoi olla vesien suojelukin jo suht. hyvässä kunnossa, niin koko ala ajettiin alas. Puu ei riitä korvaamaan e-tarvetta , ja muuhunkin tarpeelliseen käyttöön pitää turvetta tuoda jo ulkomailta.
Politiikka on kovaa peliä ja härskiä samalla. Aikoinaan syntyi ajojahti tekemällä tehtynä Vanhasen mitättömästä lautakasasta ja Kanervan tuhmista txt-viesteistä myöhemmin. Ketkä lie olleet silloin sormineen kaikkineen osoittelemassa ? Joku muukin ”osaa” kuin kepulainen.
Ei ole heleppoo olla ison firman johtajakaan. Pitäisi olla varmaan omavastuu osuus heillä jotka toisten rahoja sijoittelee. Niin kuin vakuutuksissa on , ja melkein kaikissa muissakin vastaavissa tilanteissa joissa käsitellään isompia summia. Isoista palkkioista on helppo maksaa oma ossuus myös” yhteiseen kassaan”, jos sattuu menemään sijoitusbisnekset karille. N. 90 % pois palkkioista olisi ehkä alkuun sopiva summa. Osakeyhtiöissä vastuu on osakkailla, osuuskunnissa myös, miksi valtion osaomisteisissa kukaan ei vastaa juuri mistään ?
Oli lehdessä tehty äänianalyysi ja jauhosta oli laulettu. Mutta muuten ihan tyhmää levittää yksityistapahtumasta videota olipa kyseessä kuka tai mikä puolue tahansa. Tuommosen videon levittäjän omaan vessaan pitäis laittaa piilokamera.
Sisustukseen käyvän sahatavaran myyntihintoja : vanhaa kuusilautaa , 12-17 cm lev. pit 90 cm, ötökät ja naulat poistettu , pinta harjattu ; 19,90 € / kpl. 240 cm pit.mitallistettu vanha parru, 10 -14 cm pituus & paksuus ; 169 €/kpl.
Kun aikaa kuluu niin puu eikun kovenee ja sen hinta nousee samalla. Vanhoja taapelinpohjalautoja ei kannata sahata enää polttopuuksi .
Ei ole koskaan ennen ollut ympäristössä ja pihalla niin paljon eri perhoslajeja ja lukumäärältään niin paljon kuin tänä kesänä, kun kylvin lähistölle pellolle viherlannoitukseksi siemenseoksen jossa on paljon eri kukkalajeja mukana. ”Häviävät” pölyttäjälajitkin tullee takasin, jos järestä niille sopivia elinympäristöjä. Metsissä aukot kasvaa yleensä myös pölyttäjien tarvitsemia kukkakasveja muutaman vuoden ajan.
”Vanha” th-tyyli on muutenkin jo aikansa elänyt, kun se olisi liian kallista tehdä nykykustannuksin. Varhaishoitokustannuskin menee jo yli 500 € /ha helposti.
Mo:lle arvotuotto (arvokasvu) maximoituu , jos kustannuksiin nähden paras mahdollinen ha-tuotto saadaan aikaan valitulla realistisella korkokannalla laskettuna. Muut arvot voi tarvittaessa/halutessaan hinnoitella erikseen mukaan. Kestäväksi mh:n tekee mm. se , kun toimitaan olemassa olevien metsälainsäädännön , ls-lain ja sertiohjeistuksen mukaisesti tai mieluummin vielä vähän niitä paremmin. (kuten on tehtykin; esim. viime vuonna säästöpuita on jätetty keskimäärin 2x enemmän/ha kuin PEfc-sertin mukaan pitäisi olla).
Vielä uudempi ; ei kannata vähentää harvennushakkuita varsinkaan, kun ei ole varaa eikä muutenkaan kannata pilata kasvatusmetsiä ryteiköiksi.