Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Mallioppilastyyliin hiilineutraalisuuteen pyrkiminen ei ole toimiva tavoite nykyisessä taloudellisessa tilanteessa. Kun ei sillä ole kokonaisuudessa merkitystä itse asian kannalta, poliittisten intohimojen kannalta voi olla joillekin jotain merkitystä .
Mutta fossiilisten raaka-aineiden käytön vähentäminen on tärkeämpää kuin politiikan tekeminen hiilipäästöjen vähentämisen avulla. Luonnosta katoamattomien muovien käytön vähentäminen ehkä tärkeimpänä. Vesistöt saastuu ja eliöitä kuolee kohta sukupuuttoon mikromuovien ja isompien jätemuovien takia. Esim. merilinnut ja kalat syö muovin valmistukseen käytettäviä merissä seilaavia pellettejä, kun ne näyttää kalan mädiltä. Kuolevat sen jälkeen nälkään mahat täynnä.
Metsien hiilinielu on pieni osa kokonaisuutta johon pitäisi kuulua suurimpien eli fossiilisten päästöjen vähentäminen.
Ei metsän kasvatuksen vaikutusta hiilitaseeseen voi oikein vertailla (kuten joku Verden kommentissa teki) suoraan funktion derivointiin jossa molempia (hiilinielua ja -varastoa) ei voi maximoida yhtäaikaa. Kommentoija päätyi aivan oikein siihen mutta unohtui vaikutus hiilitaseeseen. Korjatut tukit ja sahatavara lisää hiilivarastoa metsän ulkopuolellakin ja muut puuperäiset tuotteet osin korvaa fossiilisia luonnolle enemmän haitallisia ja enemmän päästöjä aiheuttavia tuotteita.
Niitä tyhmiä videokuvaajia riittää nykyään. Jopa onnettomuuspaikoille saattaa joku idiootti tulla ja alkaa kuvata ennen kuin edes auttajat on ehtineet paikalle.
Sp. Niinpä tarkoitetaan, ja minä myös tarkoitin sitä mistä kerroin.
Jk:n ”uusi tuleminen” ei olisi edes mahdollista ellei olisi tehty aikaisemmin maan muokkauksia ja saatu monipuolista alikasvillisuutta aikaiseksi. Nyt voi onnistua , jos osataan valita sopiva kasvupaikka jossa on sopivaa alikasvusta valmiina. Muuten on edelleen suunnilleen entiset luonnonolosuhteet kasvupaikkojen ja luonnontuhojen esiintymisen suhteen olemassa ja esim. korjuuolosuhteet usein entistä haastavampia.
25 % avohakkuuta on ehkä liioittelua. Nyt niiden määrä on 1-2 % /v. metsätalousmaan pinta-alasta. 25 %:a en hakkuuttaisi ainakaan omasta metsästä kerralla vaikka tulevaisuudessa hiilen sidonnan lisäämisen kannalta se olisikin hyvä vaihtoehto. Kun esim. 100 ha tilalla tehdään päätehakkuuta keskimäärin 2 % :n pinta-alalla /v, niin peitteistä metsää on jatkuvasti n. 95 % pinta-alasta, jos uudistamisesta huolehditaan. 25 ha avohakkuu olisi liian radikaali toimenpide siihen verrattuna.
Paisterinteet vastaa lähinnä niitä karuilla metsä-,kitu- tai joutomailla. Niistä on puutetta ”ls-puolella”. Kuusikot kuivahkoilla kankailla on nykyaikana hankala yhdistelmä ja niitä tulee/on tullut lisää sekä jk-metsiin että tasaikäsiin. Karuja ja kuivia niittyjäkin on ollut olemassa ja on nytkin esim. käytöstä poistuneilla vanhoilla ratapihoilla yms. alueilla.
Metsäniityt on tarpeellisia monimuotoisuuden lisääjiä joten siltä osin jk ajaa paikkaansa sopivissa kohteissa lisäämässä ötököiden elinalueita. Varsinkin kuivien kankaiden niittyjä on vähän . Siinä jk:n harrastaminen onkin erinomainen keino, kun kuuset ei kuitenkaan selviä kunnolla harvassa kasvatusasennossa. Metsätalouden puolella avohakkuut ajaa samaa asiaa mutta paremmin myös taloudellinen puoli huomioon otettuna. Paras %:aalinen tuotto tulisi tosin, jos kasvatettasiin esim. 1 kpl 100 l puu /ha tukkipuuksi ; n. 20 % tuotto, ja huom. ilman istutus-ja th-kuluja 15 vuodessa.
Kemerat on pikkurahoja verrattuna niiden avulla tulevaan lisätuloon valtiolle. Voisihan sen mh-kulujen ison nousun kustantaa ihan hyvin metsäyhtiötkin mutta kun eivät sitä tietenkään mielellään tee. Ja lisäksi yliverotetut puun myyntitulot (30/34% +alv) kattaa reippaasti kaikki valtion satsaukset kemeraan. Alv:n voi laskea lisäveroksi koska puun kantohinnastahan se on otettu pois vaikka ei se sitä muodollisesti olekaan.
Hakkuiden vähentäminen ei edistä ilmastotavoitteiden saavuttamista, jos otetaan huomioon kasvihuonekaasujen vähentämisen vaikutus laajemmin eikä vain pientä lyhytvaikutteista laskennallista osaa siitä.
Peltojen avo-ojien ja metsäniittyjen väheneminen kaipaa korvaavia alueita maaseudulla. Kaupungeissa on varmaan pula myös samantyylisistä viheralueista, jos rakentaminen on vienyt entiset puistoalueet.
Ls-liitto ehdottaa myös hiilinieluveroa päästömaksujen tapaan, kun metsää hakataan. Mites sitten hiilivarastojen ja hiilinielujen lisäyksestä korvaus, kun esim. päätehakatun metsän tilalle viljellään uusi entistä paremmin hiilinieluja ja -varastoja tuottava metsä ? Metsä saattaa kasvaa 100 mottia/kiertoaikana enemmän ja hiilitase vastaavasti n. 130 tn/ha entistä parempi. Sille pitää maksaa myös korvaus ; kompensoi melko paljon pakokaasu- ym. päästöjä. Se 1 ha:n päästösidonnan lisä vastaisi 1300 000 km 100 g/km CO2-päästöisella autolla ajoa .
Koivuvaneritukin hinta on noussut hyvin maltillisesti kohti normaalihintaa, kun Baltissa kok:stakin maksetaan jo yli 100 €. Koivutukkihan oli aikoinaan vuosikymmeniä liki samalla hintatasolla kuin havutukit mutta laski sitten naurettavan halvaksi, kun vanerin valmistus muutti suurimmaksi osaksi ulkomaille . Mutta pieni nousukin on parempi kuin ei mitään.
Se seuraavan päätehakkuun tulojen mukaan ottaminen tavallaan on se ”koukku” joka aiheuttaa vikaan menevän lopputuloksen käytännön tilanteissa. Ihan päivänselvä asia miten pitää laskea , jos miettii vähän tarkemmin. Joko prolongaamalla (koronkorkoja laskien valitulla %:lla ) tai NNA- laskelma jossa otetaan huomioon kaikki syntyvät tuloerot myös lähtötilanteessa.