Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
AJ. Niin voi laskea muuta se on ”epärehellistä” todelliseen tilanteeseen verrattuna, jos/kun päätehakkuussa saadaan suurempi kantorahatulo (myös korjuukulujen eron vuoksi ; parempi yksikköhinta) kuin vertaillulla kasvatustavalla . ”Menoksi” pitää laskea kaikki tulojen erotukseen vaikuttavat tekijät myös lähtötilanteessa , jos halutaan tehdä arvio vertaamalla 2 eri menetelmän tulosta .
Jaa, niinkö pitäisi laskea, että nykymenot (uudistaminen ym.) lasketaan mukaan mutta ei tuloja( eikä niiden eroa lähtötilanteessa) ? Mitäs järkeä siinä olisi kohteen vertailun kannalta ?
Nykyarvon laskenta yhdelle kiertoajalle on kyllä vähän eri asia kuin paljaanmaan arvon laskeminen. Siinä koijataan helposti, jos lasketaan esim. päätehakkuun puun myyntitulojen kuuluvan edelliseen kiertoajan tuloihin. Jos sitä ei ymmärrä, niin menee retkuun kanttavuusarvion tekemisessä kuten täällä ainakin joku kirjottaja kuulostaa tehneen.
Oliko Apotti se rahareikä jolla sen suunnitelleet It-yhtiöt tahkoaa rahaa , kun järjestelmä ei toimi kunnolla ?
Hiilen sitominen puustoon auttaa päästöjen vähentämisessä jonkin verran . Ainakin korvien väliin vaikutusta sillä voi olla.
YK:n ilmastosopimuksen jälkeen v. 1992 on CO2-päästöjä tullut lisää puolet (50%) kaikista Co2-päästöistä tähän asti. Esim. Kaliforniassa sattui Porter Ranchin maakaasuvuoto joka vastasi 4 kk:ssa saman verran päästöjä mitä 2 milj. bensa autoa aiheuttaa vuodessa (= sama lämmittävä vaikutus). (L: HS viikko 40/21) .
Miten muuttuu suon kasvihuonekaasutase, kun tehdään ennallistaminen jossa puun kasvu loppuu ? Jos ei tehdä matalaa kunnostusojitusta, niin metaani tulee CO2:n tilalle lisäämään ilmastovaikutusta .
Suojuspuuhakkuita tehtiin yleensä 2- vaiheisena. Jos nyt tehdään jk:n harsintaa kertakorjuulla jossa pystyyn jää vähän puuta ,niin lopputulos on helposti ei- toivottu tuulituhojen takia. Jos jää runsaasti myyntipuuta pystyyn, niin silloin kannattavuus jää heikoksi pääomakulujen suuruuden vuoksi. Alikasvoskuusikon vapautus onnistuu molempien asioiden suhteen yl. paremmin.
Taimikkojen raivaajat saisi opetella myös ”uutta” tyyliä . Ei taimikonhoidossa kannata jättää esim. huonolaatuisia havupuita harvaa asentoon rehevillä mailla, jos niiden tilalle olisi mahdollista jättää siemensyntyisiä koivuja kasvamaan. Vaikka koivut on pidempiä ja kasvaisivat eri lavuskerrokseen, ei se haittaa, kun muuten taimikon johonkin kohtaan syntyy liian harva ja huonolaatuinen havupuutaimikko. Kun etäisyys seuraaviin parempiin havupuutaimiin on n. 5 m, ei koivujen latvat ehdi vikuuttaa havupuita ennen ensiharvennusta.
Kehitysluokkajakaumalla on aika paljon merkitystä tilan hakkuumahdollisuuksiin ja metsätalouden jatkuvuuteen. Provo varmaan oli edellisen kirjoittajan purkaus, kun itse tekee sitä mistä viestissään toista syyttää.
Nyt puunostajat pärjää jo pelkästää sivutuotteiden myynnillä hyvin. N. 1000 kWh energiaa tukkipuumotin sahauksen sivuvirroista, e-arvo on 200 – 250 €. Sahatavaran hinta ei sekään ole laskenut ainakaan alle saman 200 – 250 €:n. Eli yli min. 2 x hinta tukilla jalostuksesta ”entiseen” verrattuna. Viron puuhuutokaupat seuraa aika hyvin käypiä markkinahintoja eikä ne ole samoja kuin täällä.
Punamulta ja tervapohjainen maali ei lyhennä hirsirakennuksen ikää, kun puu hengittää . Lateksimaalia niihin ei kannata töhriä, ei vanhoihin eikä uusiin seiniin.